Tiinan Startti

Ohessa puheeni, jonka pidin Tiina Sinkkosen (KD, Uudenmaan vaalipiiri) vaalistartissa Lilla Villanissa Sipoossa.  Tiina on sairaanhoitaja, oopperalaulaja ja ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan. Hän toimii KD Sipoon paikallisosaston puheenjohtajana. 

Aiheeni oli " Miksi liityin KD-puolueeseen?"

Ihan aluksi minun täytyy sanoa, että olin maailman epäpoliittisin ihminen. ”Puoluepolitiikka ei voisi vähempää kiinnostaa”, ajattelin, vaikka oma isäni oli ja on edelleen aktiivinen keskustapuoluelainen, kunnanvaltuutettuna ollut 46 vuotta ja kunnanvaltuuston pj ja vara pj:na 20 v., sekä keskustan hallituksessa ja - piirissä vuosia Pirkanmaalla. Nuorena minua yritettiin saada kepun nuorisotoimintaan mukaan, huonolla menestyksellä.

Poliittinen herääminen tapahtui vajaa 10 vuotta sitten sen myötä kun havahduin tiedostamaan mihin tämä maamme on oikein menossa. Kaikkia niitä arvoja, joita olin vaalinut, alettiin pikkuhiljaa romuttaa: uskonto pois kouluista ja ihmisten elämästä, tasa-arvoinen avioliittolaki, alkoholijuomat kauppojen hyllyille, eutanasia, abortti, lapset mahdollisimman varhain päiväkoteihin, sukupuolisensitiivisyys jne. Median vaikutus yleiseen mielipiteeseen on ollut valtava. Minussa heräsi kysymys: aionko vain hiljaa vierestä seurata minkälaisessa maassa lapseni ja lapsenlapseni tulevat elämään vai voinko kenties tehdä jotakin.

Arvostan suuresti Päivi Räsästä. Hän toimi puoluejohtajana kun liityin KD:n noin 10 vuotta sitten. Tuolloin Päivi oli valtavassa ryöpytyksessä median ja yleisön taholta. Oli juuri ollut ns Homoilta ja kirkosta eroaminen nousi huippulukemiin. Oli käsittämätöntä miten rumasti ja julmasti ihmiset saattoivat hänestä puhua. Varsinkin kun kaikki hänen mielipiteensä olivat elämää ja hyvinvointia puolustavia. Niitä arvoja, joihin itsekin uskoin. Alun perin siis liityin KD-puolueeseen yksinomaan halutessani osoittaa tukeni Päiville. On hienoa, että tänä päivänä Päivi on yksi arvostetuimmista politiikoista.

Aika nopealla aikataululla asiat etenivät puolueeseen liittymiseni jälkeen; olin vuonna 2012 kunnallisvaaliehdokas, seuraavana vuonna irtauduimme Keravan paikallisosastosta ja perustimme oman Sipoon po:n, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin. Pääsin näköalapaikalle, kuten puoluekokoukseen Aulangolle ja jopa Brysseliin tapaamaan Sari Essayaa. Hyvin nopeasti huomasin, ettei puoluepolitiikka ollut lainkaan tylsää ja harmaata, vaan mielenkiintoisia asioita, jotka koskettivat minun arkipäivääni ja elämääni.

Ilokseni havaitsin myös, että pystyin hyväksymään miltei kaiken mitä KD:n puolueohjelmaan oli kirjattu. Puolue, joka on inhimillinen. Joka ajaa monella tapaa heikompien asiaa kuten lapsien, vanhusten ja yksinäisten. Joka haluaa tuoda turvaa elämän eri vaiheisiin. Joka myös tukee yrittäjyyttä ja työntekoa ilman että ihminen joutuisi kannustinloukkuun. Eniten kuitenkin minuun vaikuttaa se, että tiedän aina mitkä ovat puolueen päälinjat moraalisissa ja arvokysymyksissä.

Olen myös ollut hämmästynyt miten fiksuja asiantuntijoita KD:ssa toimii. Olemme saaneet vierailijoiksi Sipoon paikallisosastoon isoja nimiä kuten Jouko Jääskeläinen, Mikko Rekimies, Asko Maanselkä, Antero Laukkanen tai Sari Essaya ja kuulla heiltä viime käden tietoa mitä maassamme tapahtuu. Tämä on pienen puolueen etu, apua saa pyytäessä helposti ja vierailijapuhujat ovat tulleet auliisti ja pyyteettömästi ja osanneet kertoa asioita tavalla, joita meikäläinenkin ymmärtää. Välillä ihan harmittaa se. että niin harva saapuu paikalle, vain koska eivät tiedä miten paljosta jäävät paitsi

Minuun on tehnyt vaikutuksen myös tuki mitä puoluetoimisto antaa. Mikäli on jokin ongelma, sieltä tulee apu välittömästi. Kaikki materiaali on valmiina, jopa jäsenten nimitarrat saa printattuna, joten kokouskutsuihin ei tarvitse kuin liimailla niitä. Mukana olo  puoluekokouksessa oli ihan parhautta. En tiedä mistä johtui, mutta siellä ei todellakaan kokenut olevansa yksin, kuten olen kuullut suurimmissa puolueissa käyvän. Kaikki olivat kuin samaa isoa perhettä toisiaan tukien ja kannustaen.

Oman KD-historian huipennus oli kyllä matka Brysseliin vuonna 2013 tapaamaan Sari Essayaa, hänen toimiessaan siellä europarlamentaarikkona. Tämä oli palkintomatka, jossa sijoituin 3. sijalle jäsenrekrytointikisassa.

Minua harmittaa että sana ”kristillis” – työntää heti alkuunsa suurimman osan ihmisistä pois, koska heillä on ennakkoluuloja. Toki asiat joita viemme eteenpäin pohjautuvat kristillisiin arvoihin, mutta eikö koko länsimaalainen demokratia pohjaudu kristinuskoon ja kymmeneen käskyyn? Toisaalta varmaankin saisimme paljon lisää kannattajia, jos olisimme ns. joustavampia ja emme niin tiukasti sitoisi itseämme Raamatun arvoihin, mutta tuolloin KD - puolue olisi samanlainen kuin muut puolueet ja mitä lisäarvoa se toisi minulle?"