rip Hunajaa ja maitoa 23.07.2010 - 20.12.2020

sunnuntai 20. joulukuuta 2020

 Blogiystäväiseni.

Kaikella on aikansa. On aika aloittaa blogi ja sulkea blogi. Ilmoitan haikeana että Hunajaa ja maitoa- blogi on kulkenut tiensä päähän. Kymmenen vuotta on minusta sopiva aika blogilleni.

Ensimmäinen haparoiva blogikirjoitus löytyy tästä.

Blogimaailma oli tuolloin hyvin erilainen. Blogeja oli vähän ja ne olivat "kotikutoisia". Tänä päivänä blogien kuvat ja tekstit hipovat ammattimaisuutta, mikä on tietysti kunnioitettava asia. Itsellä ei riitä intohimoa ja taitoakaan pysytellä kehityksen mukana ja se tuottaa turhautumista. Suurin syy lopettamiselle on kuitenkin se, että olen sanonut sen, mitä olen tahtonut. On aika uusille asioille. 

Alussa innostuin sisustamisesta ja kotiin liittyvistä asioista. Seuraavaksi kävin läpi naiseudesta kertovaa kirjaa "Valloittava salaisuus", jota referoin viikoittain. Myöhemmin blogistani tuli oikeastaan päiväkirja, josta vieläkin käyn tarkistelemassa asioita.

Yksi hienoimmista asioista oli kun sain jakaa Mahan tarinaa. Syyrialainen kiintiöpakolainen, jonka kautta pääsin mukaan elämäni seikkailuun. Nämä tarinat löydät klikkaamalla tästä "Turkki". Tai sivupalkista.

Paljon kirjoitin myös hengellistä asiaa, sillä usko on kallio, jolle olen elämäni halunnut rakentaa. Nuo tarinat löytyvät klikkaamalla "usko".

Blogini kautta olen tutustunut ihmisiin ja saanut jopa ystäviä, joita olen tavannut ihan kasvokkain, viimeisimmäksi "Sisustus ja sepustus"- Soilen, jonka blogi oli itseasiassa ensimmäinen jota aloin seurata.



Vaikka olo on vähän haikea, koen kuitenkin rauhaa ja tyyneyttä asian suhteen. Aion kuitenkin jättää blogini tänne nettiin, sillä se on edelleenkin rakas lapseni, jota käyn aika ajoin tervehtimässä :)

Kuulumisiani voitte seurata edelleen Instassa, jossa kirjoittelen "maritaox" - nimimerkillä tai minut löytää myös omalla nimelläni. Tilini on yksityinen, mutta hyväksyn toki kaikki lukijani!

Haluan toivottaa teille kaikille rauhallista joulua ja valoisaa tulevaisuutta!

t. Marita Oksman




5 kommenttia:

  1. Kiitos tarinoistasi joita on ollut kiva seurata.Kaikkea hyvää tulevaisuuteesi.Hyvää Joulua.ps Mitä Mahalle kuuluu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mahalle kuuluu siinä mielessä hyvää, että saa olla poikiensa kanssa yhdessä. Pojat saimme Suomeen alaikäisinä perheenyhdistämisen nojalla. Surua tuottaa vanhin poika perheineen, joka jäi Turkkiin ja tytär perheineen, joka muutti Syyriaan takaisin Turkista. Huoli ja ikävä on kova.

      Poista
  2. kiitos. Lopetin myös blogit. Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, sinulle Hyvää uutta vuotta ja uusia tuulia! On ollut ilo tutustua sinuun blogin kautta! Blogisi siunasi minua useasti :)

      Poista