Halloweenista....

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta Halloween on mielestäni yksi turhimmista juhlista, joka on jenkkilöistä maahamme rantautunut.

Jo ajatus, että kummitukset, luurangot ja zombiet nousevat haudoistaan pelottelemaan on minusta vastenmielinen. Sori...

Aika jossa elämme on kyllästetty karmivilla asioilla ja olen tullut suorastaan allergiseksi lukiessani mitä mielettömimmistä keksinnöistä mitä paha saa aikaiseksi.

Niin, paha. 

Uskon, että on olemassa persoonaallinen paha jos kerran on olemassa hyväkin, siis Jumala. 

Vainajien muistopäivä tai pyhäinpäivä sen sijaan on minusta kaunis ja hyvä tapa tutustuttaa lapsemme poisnukkuneisiin läheisiimme ja omaisiimme. Mekin viemme huomenna kynttilän ukin haudalle.

"Kuolema ei ole piste. Se on kaksoispiste"

Haluan juhlistaa elämääni kauniilla asioilla. 

Mitä mieltä sinä olet?

I love London

Palataan ajassa viikko taaksepäin. Tein syysmatkan Lontooseen loistoseurassa - oman pojan kanssa. 

 Lontoo yllätti! 

Olin siellä viimeksi 80-luvulla ja sen jälkeen se ei jostakin syystä kiinnostanut. Miten kummallista. Mutta nyt Lontoo oli ihana! Kaupunki, jonne haluaisin mennä uudestaan. Minua kyllä hirvitti etukäteen miten ihmeessä löydämme minnekään kun tutkin etukäteen metrokarttaa, joka poikkesi huomattavasti Helsingin vastaavasta:

 Olimme varanneet lennot British Airwaysin kautta ja huoneen Hide Parkin laidalla sijaitsevasta The Paddington Hotellista. Hotellin valitsimme lähinnä hyvän sijainnin (Lancaster Gate metroasema) ja edullisen hinnan vuoksi. Lisäksi hintaan kuului aamiainen, mikä oli meille tärkeä.

Hotelli osoittautui aika vaatimattomaksi, mutta kelpasi kyllä hyvin meille:

Näkymä ikkunasta suoraan kadulle

Seuraavana aamuna hyvin levänneitä olimme valmiina uusiin seikkailuihin:

Lähdimme kävellen kuuluisalle tavara-ja kirpputorikadulle Portobello Roadille,  jossa myydään kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä. Minun päämäärä oli löytää suosikkielokuvani kirjakauppa Notting Hillistä.

Ensimmäiset kaksikerroksiset punaiset bussit!

Portobello Road

Hei, mikäs se täällä!

Kirjakaupassa näytti juuri samanlaiselta kuin leffassa ja tietysti kaikki hyöty oli otettu irti Hughista ja Juliasta:

Seuraavaksi oli vuorossa pojan toivomuksesta jalkapallo-ottelu Fulhamissa. Stadion oli Graven Cottage.

Jalkapalloa pari tuntia (no, ihan ok) ja sen jälkeen vielä halusimme käydä syömässä ja nähdä Piccadilly Circuksen iltavalaistuna. Bussimatkan varrella näimme kuuluisia paikkoja kuten Ritz hotellin:

Ruokapaikaksi valitsimme Cafe Concerton, italialaisen ravintolan, jonka näyteikkuna jo teki suuren vaikutusken! 

Minä tilasin äyriäisiä kermakastikkeessa ja couscosta - se oli hyvää! Pojalle friteerattua mustekalaa ja kesäkurpitsaa.

Piccadilly Circus oli vaikuttava iltavalaistuksessa:

Väsyneinä mutta tyytyväisinä painuimme nukkumaan Paddington - hotelliimme, eikä edes ulkoa kuuluva liikenteen meteli häirinnyt yöuntamme...

Seuraava aamu oli aurinkoinen ja lämmin sunnuntai. Päätimme kävellä Hyde Parkin poikki Harrodsin tavarataloon ja matkalla poiketa katsomaan Prinsessa Dianan muistoksi tehtyä suihkulähdettä, joka osoittautui kyllä enemmän vesiputoukseksi. Puisto oli kaunis tekojärvineen ja lintuineen. Monet perheet olivat lähteneet sunnuntai kävelylle.

Saavuimme Knightsbridgeen.

Harrods oli käsittämättömän  suuri, pramea ja kallis! Mutta se täytyy nähdä, etenkin elintarvikeosasto, jonka kattomaalaukset ovat huikeita!

Lasten juhlaavaatteita:

 Harrodsin entinen omistaja Mohammad Al-Fayed, Dodin isä, halusi muistomerkin pojalleen ja Dianalle tavarataloon. Muistomerkistä voi olla monta mieltä..

Sitten oli aika siirtyä kuuluisan Buckinghamin palatsin pihalle. Lipun liehuessa kuningatar on kotona ja se tarkoittaa, että palatsiin ei  tuolloin pääse tutustumaan sisätiloihin. Palatsi oli paljon suurempi ja komeampi kuin mitä TV- kuvissa.

 Matkamme jatkui ohi Westmisterin Big Benin ja Parlamenttitalon pitkin Thames joen rantaa kohti Tower Bridgeä. Matkalla tietysti näimme kuuluisan maailmanpyörän: London Eyen. Poikkesimme myös meriakvaariomuseossa.

Tower Brigde oli hieno kuten kaikki muukin Lontoossa. Kuten huomaatte, jätimme väliin vahakabinetin, museot ja monet muut nähtävyydet. Halusimme etupäässä haistella Lontoon ilmaa ja saada kaupungista yleiskuvan.

Kävelimme varmaan 8 tuntia tuon päivän aikana. Maanantaina eli viimeisenä päivänä ennen kotiin paluuta kiertelimme Oxford Streetillä, joka on tunnettu shoppailukatu. Laukut saimme jättää hotelliin huoneiden luovuttamisen jälkeen.

 Seuraavalla kerralla haluan tarkemmin tutustua mueoihin ja mennä ehdottomasti johonkin musikaaliin, sillä sitä tarjontaa on Lontoo tulvillaan.

psst - i love London ...