Kaikki hiirikammoiset varoitus! - hypätkää seuraavaan blogiin, sillä aion esitellä kaksi perheenjäsentämme; Hissun ja Mantelin. Ne ovat gerbiilejä. Ne ovat kyllä tosi söpöjä eli ainakin minun käsitykseni "hiiristä" on muuttunut.
Tässä on Hissu Gerbsut saapuivat tyttärellemme joulupaketissa (ihan oikeesti!) 2 vuotta sitten. Voi sitä riemua, sillä tyttäremme on erittäin eläinrakas, mutta häneltä on kaikki karvaiset lemmikkieläimet kielletty allergian takia. Päätimme kuitenkin kokeilla gerbiilejä, jotka asuvat lasikannellisessa akvaariossa WC-tiloissamme. |
Ja tässä Manteli |
Gerbiilit ovat erittäin vitsikkäitä eläimiä. Ainakin minä olen ihan myyty! Ne somasti nukkuvat pienessä mytyssä päällekäin, hoivaavat toisiaan ja ovat leikkisiä. Ne ovat myös kesyjä tullen kädelle ja niitä voi paijata. Ja miten helppohoitoisia! Purujakin tarvitsee vaihtaa vain kerran kuukaudessa. Eivätkä ne haise!! Suosittelen, jos haluaa antaa jonkin lemmikin lapselleen - ja haluaa päästä itse helpolla.. ja mikä parasta, ei ole tytärkään oireillut.
Tällainen epäsisustuspostaus tällä kertaa,
tai no voisihan tuota gerbiilien kotia alkaa sisustaan :)
Tällainen epäsisustuspostaus tällä kertaa,
tai no voisihan tuota gerbiilien kotia alkaa sisustaan :)
Voi mitä söpöliinejä! :) Meillä chihun lisäksi 2 degua, ovat kanssa todella hauskoja hiirulaisia :)
VastaaPoistaKerrassaan söpöjä, tuollaisia minäkin ottaisin, mutta meilläpä on vierailut vaan se ulkohiiri, joka tosin on jo entinen :(
VastaaPoistaOnkohan nää helpompia kuin hamsterit? Mulla oli aikanaan hamsteri, joka häkissänsä asusteli ja se kyllä teki viikkosiivouksen joka viikko tarkkaan, purut vaan lenteli pitkin lattioita...
VastaaPoistaPäm: Joo degut on kanssa hauskoja!
VastaaPoistaSarppu: Ulkohiirtä en ehkä ottaisi :)
Raisa: Gerbiilit on helpompia kuin hamsterit - ehdottomasti
Iiik, pelottavia :) Mutta silti söpöjä :D
VastaaPoistaJohanna: Sä oot hauska!!!
VastaaPoistaIhanat kuvat! Ovatpa ne söpöjä. Ei voi muuta kuin tykästyä noihin pikkusiin eläimiin!
VastaaPoistaKirsti kiitos!
VastaaPoistaTosi hyvät kuvat, söpön näköisiä otuksia. Vilmakin on joskus puhunut gerbiileistä, mutta on meillä vähän riskaabelia kissan ja koiran takia. Eikä tähän eläintarhaan enää muuta kaipaakaan, ihan riittävästi hommaa näissäkin.
VastaaPoistaNoittenkin otusten kotiin varmaan löytyis kaikenlaista kivaa sisustuskamaa...
Mukavaa myrskypäivää, pidä itsesi lämpöisenä <3
Voi mitä söpöläisiä. Olisin teininä halunnut gerbiilin mutta jäi saamatta. Nyt meillä on hiiriä, ei siis lemmikkinä, joten taitaa nytkin jäädä hankkimatta.
VastaaPoistaAnne: Eiköhän teillä noita karvaturreja ala olla jo tarpeeksi, samaa mieltä ;)
VastaaPoistaSissi: No saitpa kuitenkin hiirulaisen...
Todella ihanat kuvat Hissusta ja Mantelista! arvaa vaan haluuko meidän tytöt myös saada gerbiilejä! pienempää neitiä ei meinannut saada pois tästä ruudulta katselemasta noit söpöläisiä.t.Sari
VastaaPoistaSuloisia! Itselläni oli joskus kaksi kääpiöhamsteria. Ja kohta kuusi lisää :)
VastaaPoistaMeillä oli aikoinaan kaksi ihanaa gerbiilipoikaa ilonamme 5-6 vuotta. Astmainen tyttäremmekin sieti niitä hyvin. Tytöt rakentelivat ekologisia aktivointitunneleita ja labyrintteja pahviputkista ja puukepeistä lattialle takkahuoneeseen rakentamamme korkean aitauksen sisälle. - Siellä pojat saivat leikkiä ja touhuta monta tuntia päivässä kotona ollessamme. Muun ajan ne asuivat entisestä akvaariosta tehdyssä terraariossa.
VastaaPoistaKartonkikeräykseen ei tarvinnut koskaan viedä mitään, sillä pojat silppusivat innoissaan vauhdilla niin wc-paperihylsyt kuin ryynipaketitkin. Ja kompostori sai säännöllisesti kuivikesilppua gerbbuhäkistä.
Sari: Hauskaa, jos jopa kuvista oli iloa neitisille!
VastaaPoistaEmilia: Ohhoh - mistäs kääpiöhamstereita noin paljon tupsahtaa?
Ruiskaunokki: Niin juuri - gerbiilit ovat pahvisilppureita! Me koitimme totuttaa tytöille poikaystävät, kun halusimme poikasia, mutta nämä ovat ylpeätä laatua- ei kelvannut. Poikaset jäi saamatta...