Jatketaan Naisen sydämeen tutustumista ja tällä kertaa naisen halua olla kaunis. Kirjailija on sitä mieltä, että kaikilla naisilla on halu olla kaunis, myönsipä hän sitä tai ei (s..26). Otetaan esimerkkinä hienot juhlat. Minkälaisia huudahduksia kuulet yli musiikin, suihkulähteiden, kukkien, valojen......kohokohtana on ylivoimaisesti Naiset:
"Oletpa kaunis!", "Ihana puku!", Näytät upealta!", "Kylläpä näytät ihanalta!" Iloitsimme toistemme kauneudesta ja nautimme omastamme. Leikimme pukeutumisleikkiä tosielämässä ja nautimme siitä. Naiset olivat tavallisia naisia, samanlaisia kuin sinä ja minä. Naisia, joita tapaa pankissa tai ruokakaupassa tai toimistossa. Naisia, joiden taistelut aknea vastaan ovat jättäneet jälkensä heidän kasvoihinsa ja arvet heidän sieluihinsa. Naisia, joille taistelu kilojen kanssa on ollut riesa. Naisia, jotka ovat aina kokeneet, että heidän hiuksensa ovat liian ohuet, liian paksut, liian suorat tai liian kiharat. Tavallisia naisia - jos sellaisia on olemassakaan. Mutta naisia, jotka ainakin muutaman tunnin ajan sinä iltana ottivat riskin paljastaakseen kauneutensa. Tai ehkä paremminkin heidän kauneutensa paljastettiin.
Halu olla kaunis on iätön kaipaus. Ystäväni Lilly on yli kahdeksankymmentävuotias. Kun näin hänen laskeutuvan portaita alas kodissaan eräänä jouluna, lumouduin hänen kauneudestaan. Hänen yllään oli vihreä vakosamettiliivi ja valkoinen poolopaita, jossa oli paljon pieniä tikkukaramelleja. Sanoin Lillylle: "Lilly, näytät ihastuttavalta!". Hänen kasvonsa kirkastuivat, ja rypyt ja juonteet katosivat, kun hän laittoi kätensä lanteilleen kuin ballerina ja teki pienen pyörähdyksen. Hän ei ollut enää kahdeksankymmentä - hän oli iätön. Jumala on pannut sydämiimme iankaikkisuuden. Samoin sinne on pantu kaipaus olla kaunis."
Tuo kaikki on niin totta! Tollaisia me naiset ollaan prikulleen;) Varmaan ihana kirja, täytyypä alkaa metsästämään luettavaksi:)
VastaaPoistaTämä oli tyttäreni rippilahja ja ostin samantien rippilahjaksi ystävättäreni tyttärelle. Naisiahan heistäkin on tulossa :)
VastaaPoista"Naisia, joiden taistelut aknea vastaan ovat jättäneet jälkensä heidän kasvoihinsa ja arvet heidän sieluihinsa"
VastaaPoista-Niin kovin tuttua....Minulle oli kova paikka, kun yli kaksikymmenvuotiaana ja niinkin turhamaiselle kauneudenpalvojalle kävi juuri näin, juoksin vuosikausia lääkäriltä toiselle, eri ihotautilääkäritä toiselle, tuli kokeiltua jos jonkinlaista myrkkyä ja montaa eri merkkiä eri muodoissaan - Turhaan ja tuloksetta. Välillä tuntui ettei voi lähteä ulos ollenkaan, kun näytti niin kamalalta....
Olikohan "Iskällä" näppinsä pelissä...se mitä tästä iho-ongelmastani olen saanut ja oppinut - Ne eivät enää määritä sitä kuka olen, mitä voin tehdä ja miten muut minut näkevät. Arvet tosiaan jätti...mutta vain ihoon. Mutta se vei minut matkalle itsensä hyväksymiseen, eheytymiseen, opin katsomaan itseäni ja toisia erilaisten lasien läpi - Rakkauden silmälasien :) . Elämä on niin paljon enemmän. Ja mikä parasta.... Jumala rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen ja siihen saan turvautua ja siihen syliin hypätä arpineni, niin ulkoisine kuin sisäisine...Se on paljon. Nautitaan elämästä, se on meille annettu lahjaksi.
niin ja....eihän sitä koskaan tiedä...onhan niitä hoitoja keksitty...esim. Rolf Nordström :D :D :D
Siu,
Minna
Kaikki tähänastinen tästä kirjasta, mitä olet kirjoittanut on todella kolahtanut. Ei tästäkään kirjoituksesta muuta voi sanoa. Naisen elämää. Kiitos jakamisesta! t.Sari
VastaaPoista