Taivaassa

tiistai 26. marraskuuta 2013

Yllättävä aihe tähän päivään.
 
Ajatteleeko tavallinen tallaaja usein Taivasta?
 
Ajatteletko sinä Taivasta?
 
Minä ajattelen. Eikä se ole mitään elämänkielteisyyttä.
 
Päinvastoin, taivaskaipuu tai -toivo antaa syvyyttä tähän hetkeen.
 
Koska tietää, että hyvän elämän paras on edessäpäin.
 
Tähän haluan linkittää blogiystäväni Reetan
 
koskettavan postauksen 
 
 
Olen saanut häneltä luvan.
 
 
 

 
Reeta tietää mistä puhuu...
 
 



 
 
 
 


8 kommenttia:

  1. Kyllä ajattelenn, aika useinkin. Toipilaana maatessa, aamuyöllä kipuihin herätessä. Viimeksi tänä aamuna, kädet ristissä, makasin hiljaa, että mieheni saisi nukkua, mietin taivasta ja siellä olevia läheisiä. Tytärtäni, isääni, appea ja tädin miestä. Tyttäreni kuolinpäivä lähestyy , silloin usein tulee ajatuksia jos jonkinlaisia, vaikka kyllä hän kulkee ajatuksissa ja minussa koko ajan mukana.
    Olenkin seurannut laittamaasi linkkin blogia. Niin koskettavaa luettavaa.
    -päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, sinulle roppakaupalla ja runsaasti voimia kipujen vastaiseen taisteluusi. Ole turvallisella mielellä kaiken keskellä. Anna iankaikkisten käsivarsien kannatella sinua. Ihanaa, että sinullakin taivastoivo, muuten ei jaksaisi.

      Poista
  2. Voi itku kun aloin lukea näin iltaa vasten tuota Reetan blogian enkä meinannut pystyä lopettamaan...voi sitä kyynelten ja tunteiden tulvaa. Kiitos linkityksestä.
    Kuitenkin minuakin auttaa aina surun ja ikävän vallatessa mieltä se kun muistutan itselleni että Taivaassa on mahtavaa ja kaikki hyvin, ja kohtaamme vielä rakkaamme - ja sehän tulee olemaan mahtavaa.

    Minäkin mietin Taivasta - varmasti päivittäin. Viimeistään illalla nukkumaan mennessä kun toivon hyvää kaikille Taivaaseen tai toivotan terveiset. Taivaasta on muodostunut hyvin läheinen ja kaunis asia,jota mielelläni mietinkin. Tiedänhän, että olen/olemme sinne menossa jossain vaiheessa, joten miksipä sitä ei miettisi.

    Toivoisin että moni muukin (esim.läheisistäni) pystyisi ajattelemaan Taivasta ja ajattelisi sitä todella.Tiedän nimittäin,miten paljon se antaa itselle, että Taivas tulee ikäänkuin tutummaksi vaikka siellä ei itse ole käynytkään. Kuten Sonja ja Todd Burbon kirjoittaman kirjan nimikin kuuluu: "Taivas muuttaa kaiken." Olen täysin sitä mieltä.=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Reetan blogi on ollut yksi vaikuttavimmista ja kauneimmista, mitä vastaani on tullut. Hienoa, että hän halusi jakaa elämänsä juuri täällä. Uskon, että blogi puhuttelee monia muitakin kuin meitä. Minä olen lukenut kirjan "Taivas on totta", joka on aika ihmeellistä luettavaa myöskin, pienen pojan taivaskokemus. Taitaa olla muuten samat kirjailijat? Ihanaa Jonneli, kun laitoit kommentin :)

      Poista
  3. No enpä osannut odottaa mitään noin rankkaa, kun tuon Reetan blogin auki klikkasin. Mutta samalla ihailen sitä, kuinka kauniisti ja silti realistisesti kirjoittaa.
    Oma äitini kuoli pian syntymäni jälkeen ja aina kun ajattelen äitiä, johon en koskaan saanut tutustua ja jonka rakkautta kokea, ajattelen väistämättä myös taivasta. En joka päivä, mutta iän myötä aina vaan useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua Annukka, ihan tuli kyynel silmään, kun ajattelen äitiäsi ja kuinka saat vielä kerran tutustua häneen. Ole siunattu <3

      Poista
  4. I think of Heaven so often. I think of all the dear ones who are waiting for me excited as the angels tell them: She is coming home today! I think of my heavenly home prepared by Jesus my Savior.
    I love my life and want to do it well but my real home is Over There.
    Aussi-mummo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. So nice to hear Aussi-mummo. Our real home is there and once we´ll meet...

      Poista