Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sekalaista höpinää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sekalaista höpinää. Näytä kaikki tekstit

Toivomus

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Hei!

Minulla olisi toivomus. Haluaisin tietää keitä teitä on, jotka seuraavat tätä blogia? Pyytäisin jättämään viestin kommenttikenttään. Ihan lyhyt huikkaus että hei, täällä ollaan, riittää :)

Asia tuli mieleeni, kun eilen aamulla sain puhelinsoiton tuntemattomasta numerosta. Siellä oli ystävälliseltä kuullostava naisääni, joka esitteli itsensä blogini lukijaksi ja jolla oli minulle tärkeää asiaa. No, en kerro asiasta sen kummemmin, mutta tuo soitto ja rohkeus soittaa teki minuun syvän vaikutuksen ja sai minut todella iloiseksi! Ehkä tämän blogin olemassaololla on kuitenkin jokin merkitys tässä maailmassa, joka suorastaan tulvii blogeja ja aiheita laidasta laitaan.

Kiitos sinulle uudelle blogiystävälleni rohkeasta teosta! Meitä yhdisti usko ja monta muutakin asiaa. Tämän takia minua alkoi todella kiinnostaa kuinka paljon teitä muita on siellä, tuntemattomia ystäviäni. Elämä on yllätyksiä täynnä ja jokainen päivä on mahdollisuus uusille aluille.























Kuvat liittyvät eiliseen päivään siten että vietimme pientä pikkujoulua ystäviemme kauniissa uudessa kodissa. 

Mutta nyt, ole rohkea ja laitahan kommenttisi minun ja muidenkin iloksi :)






Mitä nyt kuuluu?

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Huhuu, täällä ollaan kotona...! Ollaan oltu kohta jo 3 viikkoa.

On ollut vaikea tarttua blogin kirjoittamiseen - niin paljon mistä voisi kirjoittaa, mutta toisaalta en haluaisi sekametelisoppaa, vaan olen jälleen etsimässä linjaa...

Mutta ennenkuin löydän sen, muutama kuuluminen:

Paluu arkeen ja työelämään sujui hyvin. Minut otettiin lämpimästi vastaan työpaikalla. Tajusin ehkä selvemmin kuin ennen miten ihania työkavereita minulla on. Respect!

Levilläkin työyhteisö oli mitä ihanin ja kakkukahvein minut saateltiin kotimatkalle.

Olen koittanut pikkuhiljaa palauttaa yhteyksiä ystäviini; pakolaisystävääni Mahaan, naistenpiiriin, pikku-Juliaan (lapsenlapsi) jne..

Mahasta tulikin mieleeni, koska meillä ei ole yhteistä kieltä, ilmoitin meidät Gospel - tanssiin Porvooseen, saapi nähdä mitä se tuo tullessaan. Ainakin meno vaikutti just sopivan helpolta ja hauskalta, jotta se voisi toimia.

Poikamme täysi-ikäistyi ja sai ajokortin, joten uusi vapaus koitti hänelle.

Tytär on edelleen Bulgariassa vaihto-oppilaana, jonne varasimme miehen kanssa matkan toukokuun lopulle. Lennämme siis Istanbulin kautta Varnaan, jossa meillä on varattuna hotelli. Tyttären opiskelukaupunki Dobritz sijaitsee 45 min päässä.

Naistenpiiri on alkanut ja koen, että uudet tuulet puhaltavat senkin suhteen. Haluan kutsua uusia naisia, jotka kaipaavat elämäänsä rauhaa ja sisäistä lepoa. Sen löydettyään voi kokea vapautta ja olla valmis mihin tahansa.























Niin ja pitihän mun vielä sanoa, että mulla on maailman ihanin mies joka hyvin kesti poissaoloni pojan kanssa. He pärjäsivät ilman että täällä odotti pyykki- ja tiskivuori! Ruokailun suhteen olin eniten huolissani, mutta hengissä nuo näyttivät selviytyneen..

Lisäksi koti ja siihen liittyvät työt tuntuvat nyt tosi kivoilta.

 Sitä se mökkielämä teettää :)






Voi hyvin!

tiistai 24. marraskuuta 2015

Mistä tulee hyvä olo? 

Tuntuu, että maailma pursuaa vinkkejä ja ohjeita hyvään oloon.  Täytyy elää aika pimennossa ellei tiedä miten ruokavalio, liikunta, uni jne. vaikuttavat tasapainoiseen ja harmoniseen olotilaan. Mutta entä jos ei vaikutakaan? Entä jos niistä tulee elämässä pääasia tai jopa stressi..? 

Tällaisia asioita pohdimme eilen eräässä ryhmäkeskustelussa. Totesimme että kyllä sisimmän tulee olla ensin kunnossa. Aihe kirvoitti miettimään asiaa syvemmältä: mikä minulle tuo hyvän olon?

Omassa elämässäni olen havainnut seuraavien tekijöiden vaikuttavan omaan hyvään olooni:

- Elämän tulee olla rakennettu vakaalle ja turvalliselle pohjalle, josta voi olla varma, että se ei petä. Minulle se on usko Jumalaan ja Hänen Sanaansa, josta tiedän mitä lupauksia minulle on annettu ja miten tulee elää. Tiedän kuka olen, mistä olen tullut ja mihin olen menossa.

- Kun tulee vastoinkäymisiä, suhtaudun niihin oikealla tavalla.

- Ihmissuhteet ovat kunnossa. Olen pitänyt huolen, että minulla ei ole vihamiehiä.

- Harkitsen mitä sanon tai teen.

- Osaan nauttia yllätyksistä ja hetkessä elämisestä.

- Osaan nauttia yksinolosta. Itse asiassa tarvitsen ja kaipaan omaa rauhaa.

- Haluan auttaa missä vain voin. Oli se sitten mitä tahansa auttamista. Antaessaan saa.

- Haluan olla avoin. En kaipaa salaisuuksia. 

- Haluan pitää kotini ovet avoinna.

- Olen positiivinen, en mene mukaan negatiiviseen päivittelyyn (saatte nipistää, jos se tapahtuu)









































 Nämä asiat juolahtivat ensi-istumalta mieleeni. Ja toki ruoka, liikunta ja uni ovat tärkeitä asioita. Lisäksi minulle merkitsevät paljon koti, luonto, ystävät, perhe ja kauneus.


Mikä sinulle tuo hyvää oloa?





Joko seuraat minua Instagramissa?

lauantai 31. tammikuuta 2015

Ihan hurjaa miten aika kiitää...

Tuntuu, että päivät, viikot, kuukaudet, vuodet ja äh, kymmenet vuodet menevät ohitse ihan huomaamatta.

Olen miettinyt sitä ja että jollakin tapaa tämä blogin pitäminen jättää jäljen elämästäni. Tosin aika pinnallisella tasolla. Haaveissani olisikin toisenlainen blogi; syvällisempi ja rohkaisevampi.


By the way

Olin menneellä viikolla tyvivaalennuksessa Kampaamo Oasiksessa

Kertakaikkiaan ihana kampaamo, jossa hinnat eivät ole pilviähipovat ja puolalainen kampaaja Ewa teki hyvää työtä.



Seuraavaksi alan jännäämään Ida Boisia (kappaleella Kumbaya) TV2:n Euroviisujen esikatselmuksessa UMK15. Olen tutustunut hänen äitiinsä, suuresti kunnioittamaani Päivi Valkoniemeen, joka taannoin oli mukana Ilta Lauran Kanssa - talk showssakin. Hän on toimitusjohtajana sosiaalisessa yrityksessä Oy Noark Ab:ssa, joka tekee päihde ym. työtä heikompiosaisten parissa.


Saisinkohan linkitettyä Idan kappaleen vielä tähän:




Elämääni on ollut myös tovi Instagramin puolella, jossa voit klikata itsesi seuraajakseni. Täytyy sanoa, että vähän vielä hapuilen, sillä minulla ei ole älypuhelinta, jolla näppärästi ottaisin kuvavirtaa, kameran ja iPadin kanssa keplotellaan...






200 hakusessa

lauantai 22. marraskuuta 2014

Hunajaa ja maitoa - blogilla on nyt 197 julkista lukijaa. Pikkuhiljaa määrä on kivunnut ylöspäin. Kiitos siitä teille jokaiselle!
Mieltäni hivelisi, jos saisin lukijamäärän pyöreäksi 200!

Siispä

Te kolme seuraavaa, jotka ilmoittaudutte lukijoikseni klikkaamalla oikeassa laidassa olevaa "Liity tähän sivustoon" - painiketta, laittakaa sähköpostiini yhteystietoja niin saatte pikkuyllärit!

Alussa (v.2010) blogi oli hyvin sisustuspainotteinen. Nyt kun katson tuon ajan kuvia minua huvittaa (ja miltei hävettää). Sen verran on tyyli muuttunut ja toivon mukaan jalostunut..;)

Hauskaa ja antoisaa tämä on ollut! Olen saanut jakaa mielestäni tärkeitä asioita. Olen saanut uusia ystäviä. Erityisesti minua on ilahduttanut, kun joku on nykäissyt hihasta ja kertonut, että lukee blogiani ja ihan odottaa seuraavaa juttua. Vau! Itse mielelläni luen toisten blogeja ja ihastelen heidän laadukkaita kuvia. Siinä olisi minulla parantamista, mutta ensin minun täytyisi hankkia kunnon kamera.



Alla olevassa vuoden 2010  kuvassa on tapahtunut seuraavia muutoksia:

Vihreistä tyynyistä on tullut terassityynyjä
Limofiikus kasvoi niin suureksi, että vein se työpaikalleni työhuoneeseeni
Arkkupöytä on maalattu valkoiseksi
Laura Ashley verhot ovat menossa uuteen kotiin
Vihreät verhot siirtyivät makkariin
Lamput samat
TV-taso siirtyi tiiliseinälle taulu-TV:n alustaksi
Matto on vaihtunut uuteen jo pari kertaa
Tyynyt vaihtuvat vuodenaikojen mukaan


Elämässä ihanaa on että se muuttuu koko ajan niin kuin olohuoneen sisustus tai ikkunan näkymä ulos:



Rauhallista valkeaa viikonloppua teille kaikille. Minulla jännä ja kiireinen viikko tulossa liittyen Lauran talk showhun (josta juttu alla) ja hemmotteluiltaan Espoossa..

Niistä lisää sitten tuonempana!




Mustikassa ynnä muuta

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Olen ollut pari päivää ihan itsekseni kotona.

Se on ihan parhautta - kuten tavataan sanoa... 

Kerronpa mitä kaikkea tänään (hups, siis eilen) tein: 

  • juoksin tunnin lenkin ukkosta uhmaten
  • lenkin jälkeen kiersin saman reitin pyörällä, sillä olin havainnuut mustikoita matkan varrella, joita halusin poimia talteen.
  • puhdistin ja pakastin kahden kilon mustikkasaaliini
  • ystäväni poikkesi salaatille ja kaffelle. Jälkkäriksi jätskiä mustikoilla.  Lopuksi tein hänelle kasvopuhdistuksen Skinvigorate puhdistusharjalla
  • kitkin rikkaruohoja
  • aloitin pensasaitojen leikkauksen
  • tein listaa tyttären lukiokirjoista (Huom! Ovat myynnissä)
  • kaivoin kameran jemmasta ja otin parit fiiliskuvat, eli tarkoittaa satunnaista räpsimistä :9







Kummasti mahtuu yhteen päivään kaikenlaista mukavaa ja
 olo on hyvä kun on saanut tehtyä asioita, joita on mielessään pyöritellyt
.


Niin missäs perheeni?

Paljastettakoon, että he ovat 4 päivän Pietarin matkalla, josta sainkin jo yhden kuvan:



Aika vaikuttavaa!

Hyvää alkavaa viikkoa töihin ja lomalaisille! 

Nyt meitä hellitään keleillä :)







Ihanaa Itsenäisyyspäivää!

perjantai 6. joulukuuta 2013

Haluan onnitella Suomea ja meitä kaikkia tästä upeasta Itsenäisyyspäivästä ja erityisesti heitä, jotka mahdollistivat tämän juhlan!
 
Sytytin aamulla kynttilän:
 

 ja aloin valmistautua kummipoikani, vanhempieni ensimmäisen lapsenlapsen, YO-juhliin. 

 
Mikä mainio päivä juhlia ylppäreitä!
 
Illalla sitten asettaudun TV:n ääreen katselemaan niitä lyhythameisia juhlavieraita...
 
Ja onpa hienoa, että minulle on ilmaantunut 170. lukija
 
 - Tervetuloa "Mimmi"!
 
 
 


Jatkaako vaiko eikö jatkaa...?

perjantai 4. tammikuuta 2013


Blogini kohtalo mietityttää minua nyt kovasti...
Olen kirjoittanut Hunajaa ja maitoa-blogia vuoden 2010 kesästä.
Blogini teema on pyörinyt "Valloittava Salaisuus"  - kirjan ympärillä samalla kun olen tehnyt havaintoja elämästäni ja lähiympäristöstäni naisen näkökulmasta.

Blogissani käy päivittäin 600 - 700 henkilöä lukemassa (aina uuden postauksen jälkeen) ja se on hurja määrä se! Julkisiksi lukijoiksi on ilmoittautunut 127 henkilöä.

"Valloittava Salaisuus" - kirja on kohta loppuunkäyty ja alunperin ajattelin, että blogi saa myös loppua sen myötä.

...mutta, mutta...

Olen kiintynyt blogiini. Blogi on antanut minulle PALJON, joista ihaninta ollut oppia tuntemaan teidät rakkaat ystävät. Muutamien kanssa olen jopa tavannut. Toisten kanssa olen käynyt sähköpostikeskusteluja. Pelkään ja suorastaam kauhistun, kun ajattelen, etten kuule teistä enää mitään.

SIISPÄ, kyselen teiltä lukijat, mitä mieltä olette? Jatkanko? Ja jos, niin ainakin haluan uudistaa blogiani. Mutta mihin suuntaan? Mistä te pidätte eniten, mitä saisi olla vähemmän?

Julkisia lukijoita olisi kiva saada lisää, eli jos klikkaat tuossa vasemmassa laidassa olevaa "jäsenet" - palkkia, olisi se myös jonkinlainen rohkaisu jatkamaan..


Näihin mietteisiin...


Marita








Hyvää Uutta Vuotta 2013!

maanantai 31. joulukuuta 2012





 
Tasan 18 vuotta sitten astelin Johanneksen kirkon keskikäytävää alttarille vihittäväksi aviopuolisoni kanssa.

Tänään siis vietämme paitsi Uuden Vuoden Aattoa myös hääpäiväämme <3 br="br">

Olemme menossa katsomaan Helsingin kaupungin teatteriin "Viulunsoittaja katolla" esitystä.

Tämän myötä oikein ihanaa, siunattua, raikasta ja hyvää UUTTA VUOTTA 2013 teille jokaiselle, joka tämänkin postuksen käy lukaisemassa!
Kiitos teille rakkaat kanssasisaret kuluneesta vuodesta!






Kesälomalla...

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Kesälomajakso numero 2 menossa...

 Ajatuksissa käydä Tallinnassa, poimia kirsikoita, mutta

mitä niistä voisi tehdä? Onko teillä reseptejä, joissa ei tarvitsisi kiviä poistaa?
...poimia mustikoita, siivota varastoa, leikata pensasaidat, pestä terassit, lenkkeillä

ja hiljentyä välillä ravitsemaan henkeä ja sielua....


Ah, loma on ihanaa!

Oletteko muuten huomanneet blogini vasemmassa palkissa linkin Carmenin uusille kotisivuille? (klik) Niistä on tulossa todella hienot! Carmen on ihana nainen ja olen tosi otettu, että olen saanut tutustua häneen tämän vuoden aikana :)


 



Pieni breikki ja asiaa

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Ilmassa lienee kevätväsymystä..
Minuakin vaivaa kevätflunssa ja lievä saamattomuus.
Siksi aion sulkea blogini hetkeksi - saattaa olla viikko tai pidempi aika. Nyt vain tuntuu, ettei ole aiheita, joista kirjoittaa (ellen pääse kuvaamaan naapurini uutta kotia :))

Mutta ensi kuussa SE alkaa, en voi uskoa todeksi

 - keittiöremppa -

jihuu!


Jotta saisin tähän postaukseeni OIKEAA asiaakin, haluaisin mainostaa ihanan ystäväni ja syntymäpäiväsankarin - Anne Ingmanin julkaisua, Ole mulle totta CD:tä, joka täynnä ihania ja sielua virkistäviä lauluja.

Sitä voi tilata AikaShopista (klik). 

Toivottavasti  näen Annen ensi viikolla 12.4 Naistenpiirissä, johon on vierailijaksi lupautunut Carmen Diana Heikkilä kertomaan Naisten hemmottelutapahtumasta.

Eli paljon mukavaa odotettavissa.
No, ehkä niitä postauksiakin alkaa syntyä  ihan luonnostaan :)

Mukavaa maanantaita!


Viime vuonna

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Kylläpä aika rientää...(tuollaista kuulee, kun alkaa tulla vanhaksi :))
Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä katsomaan, mitä kaikkea viime vuonna tapahtui.
Itseasiassa eihän siitä jäänyt mieleen kuin murto-osa. 
Ja vain kuvien kautta nekin vähät muistuvat mieleen,
kuten:
  • kesäinen pyöräretkemme Tukholmaan
  • Häät Haikon kartanon Villa Haikossa
  • ratikka-ajelu kummipojan kanssa Helsingissä (kummipoika asuu Namibiassa perheineen. He ovat töissä siellä Suomen Lähetysseuran kautta. Ja ratikat olivat tosi EKSOOTTISIA nuorelle miehelle)
  • Veimme tyttäremme siskoni kanssa Bristney Spearsin konserttiin. Yhteinen äiti-tytär kokemus!


Tässä samalla myös testailen Photo Scapea.
Ainakin kollaasien teko vaikuttaa näppärältä ja ohjelma on Picasaa monipuolisempi.

Tänään Suomi saa uuden presidentin erikoisen kauniissa aurinkoisessa pakkassäässä.
 Hyvää äänestyspäivää teille kaikille ja onnea ja siunausta uudelle presidentillemme!


2012

sunnuntai 1. tammikuuta 2012


Hunajaa ja maitoa blogisti toivottaa onnellista uutta vuotta kaikille lukijoilleen.

Tuokoon se uskoa, toivoa ja rakkautta!

Käykäämme rohkeasti uuteen vuoteen.

Olkoon kaikkivaltias ja iankaikkinen Jumala turvanamme

ja johdattakoon teitämme!







 

Applen iPad 2 ja mama

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Tänään tapahtui se, mitä olen pitkään harkinnut -
ostin valkoisen Applen iPad2:n ja siihen pinkit kannet.

Tuolla se mustassa kassissa vielä piileskelee...
ja siinä se nyt on...! 
Täytyy myöntää, että kirpaisi. Ainakin keittiöremonttibudjetista katosi yhden kylmälaitteen hinta!

Mutta kätevää, että nyt blogini ja tietysti teidän ihanat bloginne kulkevat aina mukana!
Seuraavaksi täytyy tutustua Mac-maailmaan.
Kyllä tässä riittää vielä paljon opettelemista ja ihmettelemistä!

Muuten,
avasin hunajaajamaitoa@gmail.com sähköpostiosoitteen sähköpostejanne varten. 
Sitä on joskus kyselty.
 - ja ne tulevat suoraan iPad:n :)