Loma Baijerissa - Retkiä - 4

Tänään kerron muutamalla sanalla retkistämme. Tällöin itsellenikin jää muistiin, missä on tullut käytyä. Yleensä minulla on tapana tyystin unohtaa paikat ja etenkin niiden nimet ja usein joudun kysymään mieheltäni (jolla on ilmiömäinen muisti): " Olemmeko olleet tuolla?" tai "Mikä sen paikan nimi oli?"

1. Partnachklammin sola ja Erbachin vuori

Yksi retkistämme suuntautui kuuluisien mäkiviikkojen hyppyritornien luota kävellen Partnachklammin solaan, jossa virtaa vesi. Uskomaton luonnonmuovaama paikka, jonne on tehty kävelypolku.



Muutaman kilometrin matkalla vastaan tuli vuohia:

Solassa oli viileää ja kosteaa. Vedenpitävä vaatetus oli ihan paikallaan

Sola päättyi avaraan kohtaan, jossa istuskelimme hetken heitellen kiviä

Matka jatkui kiipeämällä ylös Erbachin vuorelle

Takaisin alas pääsimme (onneksi) hisseillä, sillä jaloille alamäet ovat aikamoinen koetus..

Hyppyreiden luona jälleen.


2. Alpspitze ja Eibsee

Eräänä päivänä kävimme Saksan toiseksi korkeimmalla huipulla - Alpspitzessä, jonne on rakennettu näköalaritilätasanne, joka ulottuu 13 m vuoren seinämästä eli alla on huima kilometrin pudotus. Matkasimme mennentullen hissillä. Tosin mies ja poika (nuorempi) kiipesivät eräänä päivänä ylös. Matka kesti tuolloin heillä 6 tuntia.

 

 Tuona päivänä oli tosi kuuma, joten oli ihana päästä Eibseen kirkasvetiselle järvelle vilvoittelemaan rasittuneita varpaita. Saimme turistikortilla polkuveneen ja minä istuin veneen perässä miesten polkiessa!
















Mieheni uimahyppy virkistävän viileään veteen.

Järvi ja sen rannalla sijaitseva hotelli on kuulemma suosittu turistikohde saksalaisille. Jos haluaa patikoida ilman ylämäkiä, suosittelen järven ympäri kiertävää lenkkiä.



3. Itävalta Innsbruck ja Saksan Neuschwansteinin linna

Eräänä päivänä kun satoi ja lämpötila oli ehkä n. +14 °C, vuokrasimme auton ja ajoimme Itävaltaan Innsbruckin kaupunkiin.

Vuorten ympäröimä kaupunki vaikutti oikein mukavalta ja siellä olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta meidän täytyi jatkaa matkaa ehtiäksemme ajoissa Neuschwansteinin linnaan.


Yksi matkamme vaikuttavimmista kohteista oli siis Neuschwansteinin linna, jonka Ludvig II rakennutti itselleen yksityiseksi asunnoksi 1800 - luvun lopulla. Harmi juttu, että kuningas ehti asua siellä vain 100 päivää, sillä hän menehtyi mystisissä olossuhteissa. Palatsiin piti odottaa 3 tuntia, ennenkuin pääsi sisälle. Lipuissamme luki saksalaiseen tyyliin tarkka kellonaika, jolloin tuli meidän vuoro astua portista n. 20 hengen ryhmässä. Ehdimme hyvin käydä syömässä sillä valin ja mihinkäs meillä oli kiire...

  
Linna on toiminut esikuvana Walt Disneyn Prinsessa Ruususelle :) 

Linna oli vaikuttava myös sisältä, mutta siellä ei saanut kuvata. Ihan mielettämät puitteet....kuningas taisi tykätä kullasta ja krumeluureista...

Oppaamme kertoi mielenkiintoisia tarinoita ja kannatti odottaa ne kolme tuntia.

Voi, voi paljon olisi kuvia ja kerrottavaa, mutta taidan päättää Saksan matkakertomuksen tähän, jotta pääsisin jo uusien aiheiden pariin - ja niitähän riittää ;)






Terv. Marita ja Tuomo