Pelarguunit ojennuksessa

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Tähän aikaan vuodesta aina sama pähkäily - kesäkukat. Mitä otan? Mikä väri?
Tutkailin kivipuutarhani ruukkuja ja päätin keskittyä yhteen väriin ja yhteen lajiin: punaisiin pelargonioihin (helppo ratkaisu).

Siinä ne nyt sitten rivissä ovat uljaina vastaanottamassa vieraita ja kotiväkeä:
 








 Mitä kesäkukkia sinä valitsit täksi kesäksi? 

Lempparivärisi?



Kap Verde - here we come!

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Blogini ei ole muuttumassa matkailumainokseksi, vaikka tuntuu, että sisustus on jäänyt taka-alalle ja postaukset liikkuvat pelkästään matkailussa.On ihan pakko kertoa mitä tein:

VARASIN ÄITI-TYTÄRMATKAN KAP VERDELLE HIIHTOLOMAKSI !

Pois paukkupakkasista, jotka olivat niin tylsät menneenä talvena.

Hyvä viettää aikaa kahden 16v. (ei maailman helpoin ikä) kanssa,
päästä juttelemaan kunnolla.

Kap Verde.

Sijaitsee Afrikan länsirannikolla.

Hotelli on  All Inclusive, neljän tähden Riu Karamboa

Huoneet ovat mausteisen afrikkalaista tyyliä..



55 km hiekkarantaa!


Tässä taannoin tein postauksen haaveistani - ehkä yksi niistä on toteutumassa..tosin hieman vajavaisena.
On jotain mitä odottaa syksyn/talven lähestyessä.
Tulkaa tekin!
Mutta nyt nauttikaamme Suomen kesästä, joka parhaillaan on
 IHANA!



Välähdyksiä Levin igluilta

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Vietin viikonlopun suurenmoisten ystävättärieni kanssa Levin igluilla. Vaikka alku oli takkuinen matkalaukkujen kentälle jäämisen takia (johtuen lakosta), voi todeta: loppu hyvin, kaikki hyvin.

Sateisesta ja pilvisestä säästä huolimatta maisema ei pettänyt - Levin Utsuvaarassa on aina upeata! 
Siitä muuta kuvaotos oheisena:






Unien sijasta katselimme taivasta, jonka jatkuva muuttuminen ja pilvien seuraaminen on mielenkiintoisempaa kuin parhaimmat elokuvat. Elämystä kerrakseen!

Ihanaa alkavaa viikkoa rakkaat ystävät - tutut ja tuntemattomat!



Kulinaarinen ilta systereitten kanssa

lauantai 21. toukokuuta 2011

 Minulla on kolme siskoa ja joskus on hauska lähteä
nelikkona ulos kaupungille Helsinkiin, kuten eilen.
On ihan pakko laittaa postaus kivasta illasta Ravintola Sassossa ja RUUASTA, jollaista en ole aiemmin syönyt. 

Mutta eipäs hötkyillä...

Majoituimme "vakkari Hotelli Glo:n" - isommat samassa ja pikkusiskokset toisessa huoneessa :)

Tukka hyvin - kaikki hyvin!
 Menojalkaa vipottaa - nälkä on jo kova!
 Suomenmestaritasoinen baarimestari tarjoili meille hotellin aulabaarissa ihanat drinkit.

Sitten Ravintola Sassoon, joka on pohjoisitalialainen ravintola.
 Valitsimme viiden ruokalajin menun:
Vasikanpaistia ja tonnikalaa Sasson tapaan
Risottoa milanese ja sydänsimpukoita
Karitsaa kahdella tavalla, papupaistosta ja nebbiolokastiketta
Italialaista juustoa
Appelsiininkukka panna cotta ja appelsiinisorbettia.
Tässä vaiheessa tapahtui moka - olin niin innoissani annoksesta, että muistin kuvata vasta syötyäni tovin :) -
SORRY!!!
Kuva ravintolan tyylikkäästä oleskelutilasta
Vessassa pitää aina käydä kuvaamassa:

Olipa siellä hienot lamput!
Kylläisinä ja tyytyväisinä Espalla...
Laura Ashley - IHANAA!!!

Totesin, että tuolla pitää käydä seuraavana päivänä!



Ei Iittalan näyteikkunatkaan hullummat olleet - kyllä Suomessa osataan.


Ennen nukkumaan menoa maistui kuppi expressoa Hotelli Kämpin baarissa

 Kiitos siskot kivasta illasta, otetaan uusiksi! 
Olette rakkaita ja ihania!

( ja nyt kyllä jätätte kommentin!)








Valloittava salaisuus 18

keskiviikko 18. toukokuuta 2011


On korkea aika jatkaa Valloittavaa salaisuutta -  mitä tuo kirja tahtoo sanoa meille ihanaisille tänään? Mennäänpä sivulle 73

"Tapa, jolla näet itsesi nyt, aikuisena naisena, muovautui varhain lapsuudessasi, vuosina, jolloin olit pieni tyttö. Opimme, mitä tarkoitti olla nainen - ja sen olimmeko naisellisia jo hyvin pienenä. Naiset oppivat äideiltään, mitä on olla nainen, ja isiltään naisen arvon - sen arvon, joka heillä on naisina. Jos nainen on sinut oman naiseutensa, kauneutensa ja vahvuutensa kanssa, on todennäköistä, että hänen tyttärensäkin pystyy siihen"

Vau, mitä viisautta. Luulen, että se on juuri noin :)

"Saamme äidiltämme monenlaisia asioita, mutta etenkin armollisuutta ja lempeyttä. Kun pojat ovat pieniä ja loukkaavat itsensä, heidän isällään on tapana sanoa "Siisti haava". Äidit taas pitävät heitä sylissään ja hoitavat heidän ruhjeitaan. Äitimme näyttävät meille Jumalan armolliset kasvot. Kun loukkaamme itsemme, äiti suukottaa meitä ja saa olomme tuntumaan paremmalta.

Isät taas, pienet tytöt tarvitsevat isiensä hellää vahvuutta. Heidän on saatava tietää, että isä on vahva ja puolustaa heitä; heidän on saatava tietää, että isä on heitä varten.

Isän suhtautumisella tyttäreensä on valtava vaikutus tytön sieluun - hyvässä ja pahassa. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että naiset, joilla on ollut läheinen suhde isäänsä, jotka ovat saaneet lapsena osakseen huolenpitoa, rohkaisua ja hyväksyntää, eivät kärsi syömishäiriöistä ja masennuksesta yhtä paljon kuin muut. Heille on kehittynyt vahva identiteetti ja positiivinen omanarvontunto.

Mutta Aadam lankesi kuten Eevakin, ja useimpien isät ja äidit jatkoivat samaa surullista tarinaa. He eivät tarjonneet meille niitä asioita, joita sydämemme olisivat tarvinneet, jotta meistä olisi voinut tulla ihania, haavoittuvaisia, vahvoja ja seikkailunhaluisia naisia. Ei, useimmilla meistä on tarinoissamme aivan eri teema."

Hmmm, osaanko minä olla tyttärelleni hyvä esimerkki? Meille on annettu tärkeä ja vaativakin tehtävä, mutta onneksi voimme luottaa siihen, että virheinemme päivinemme olemme parhaita vanhempia omille lapsillemme. Ja viisautta voi aina pyytää tuolta ylhäältä, Häneltä, joka tuntee meidät paremmin kuin kukaan toinen.


Onnellista viikkoa teille kaikille rakkaat ystävät!