Uuden alussa vanhan taakse jättäen

Vietimme eilen miehen kanssa kahdettakymmenennettäneljättä hääpäivää/uudenvuodenaattoa perinteisesti hotelli/oopperakonseptilla. Hotellihuoneen ikkunasta katselimme Helsingin tuulista räntä/vesisadetta ja huokailimme tyytyväisinä että saimme olla sisällä lämpimässä. Muutaman raketin ikkunasta näin. Ja tyttären järjestämällä kuoharilla juhlistimme vuodenvaihdetta.

Parasta oli olla yhdessä miehen kanssa, syödä hyvin ja yllätys yllätys, mies oli ostanut minulle lahjan. Enpä ole odottanut mitään spesiaalia enää vuosiin, joten tuo pieni kaulukoru oli ihan parasta!

Uusi alkava vuosi on kutkuttava. Se on kuin tyhjä kirja, jonka sivuille alkaa piirtyä uutta tarinaa. Jotakin hahmottuu jo mieleeni, kuten se, että täytän kuusikymmentä vuotta. Apua! Se tuntuu kauhean paljon numeroina, mutta olen kiitollinen ja onnellinen, että olen terve ja hyvässä kunnossa. Osallistuin koko viime vuoden kunnonkohennusprojektiin työpaikkani personal trainerin avulla ja nyt aion jatkaa hyvää tapaa kuntosalilla ja metsälenkkien avulla.

Todellakin, olen kiitollinen työnantajalleni, jolle koittaa viimeinen täysi vuosi ja sitten alkanee uusi elämä, kenties paras vaihe elämässäni?

Olen kiitollinen Jumalalle koko elämästäni ja siunauksista, joita olen saanut. Hän on antanut niin paljon ja osoittanut uskollisuuttaan monin eri tavoin suurissa ja pienissä asioissa. Yhä vahvemmin uskon rukouksen voimaan. Se on ihmeellistä! Usko on paras asia elämässäni ja toivon että sen löytäisi moni muukin tässä epävarmassa ja kaoottisessa maailmassa,

Saulin sanoin: Jumalan siunausta vuodelle 2019 teille kaikille!


p.s. kuvat otettu surkealla kännyllä, joten koittakaa kestää... :)