Minäkin

Ovat palaneet kaikki sillat
seison ovella uuden maan
Olen miettinyt pitkät illat
ehkä jossakin odotetaan

Ovat katkenneet kaikki siteet
jääköön hyvästi eilinen
jääkööt ihmisten mielipiteet
niitä kuuntele enää en

Tahtoisin elää elämäni
taakseni vilkuilematta
Haluaisin niin että minutkin
Joku kokonaan tuntea vois

Olen valmiina ottamaan vastaan
mitä tarjoaa Tuntematon
Hänet aavistan ainoastaan
jokin kuiskaa: Hän elää, Hän on

Nämä Nina Åströmin "Minäkin" kappaleen sanat soivat päässäni viime maanantaina kun hiihtelin aivan upeassa talvisäässä.

Ne eivät liity nykyiseen elämäntilanteeseeni, mutta niissä on paljon tuttua. Muistelin aikaa kun olin risteyksessä ja tein valintani välittämättä ihmisten mielipiteistä. Olin löytänyt jotakin niin paljon merkittävämpää, suurempaa ja parempaa, ettei taakseni enää ollut vilkuilemista. Monet siteet katkesivat, painot putosivat ja tiesin: nyt alkoi uusi elämä. Elämä joka ei lopu koskaan. Edelleen koen - valitsin oikean tien...

Kaunista talvea sinulle, olet sitten risteyksessä tai suoralla ladulla :)