Puoluekokous ensikertalaisen silmin

Puoluekokous. 

Mitä sanasta tulee mieleen? Minulle ainakin täysin harmaa alue.   

Viime viikonloppuun asti.

Osallistuin Kristillisdemokraattien puoluekokoukseen Hämeenlinnan Aulangolla.  

 

Ensikertalaisena ihmettelin, mitä nämä numerolaput oikein tarkoittavat :)

Enpä olisi arvannut, että puoluekokous voi olla mielenkiintoinen ja jopa inspiroiva. Jouduin mukaan ihan uuteen maailmaan, jossa olin äänivaltainen eli virallinen edustaja. Se teki asemani vieläkin mielenkiintoisemmaksi. Eli pääsin päättämään puolueen puheenjohtajistosta sekä vaikuttamaan puolueen linjapaperin lopulliseen muotoon. Linjapaperi on tärkeä, sillä pitäähän puolueen jäsenillä olla mielipide ja mieluiten vielä samansuuntainen.

Linjapaperin moninaisia kohtia äänestettiin joko nostamalla vihreä JAA – paperi tai punainen EI-paperi riippuen mitä mieltä oli kulloisestakin esille tulleesta kohdasta.

Demokratiaa ihan käytännön tasolla. 

Lisäksi tehtiin julkilausumia, hyväksyttiin jäsenyhdistysten aloitteita, valittiin puoluevaltuusto ja puoluevaltuustolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puoluevaltuusto on ylin päätöselin puoluekokousten välillä.

Puoluekokouksessa esitettiin poliittinen tilannekatsaus. Sekä kertomus puolueen toiminnasta edellisen puoluekokouksen jälkeen.

Kaikista vaikuttavin oli hetki, jolloin sisäministeri Päivi Räsänen astui saliin (suoraan Syyrian tilanteen vuoksi pidetystä presidentin järjestämästä kokouksesta) salamavalojen räiskeessä ja piti puheensa. 

 Olen Päivi Räsäsen kannattaja ja hänellä on minun täysi tukeni. Asia, joka todettiin Suomen suurimmassa päivälehdessäkin 1.9.2013:

Illalla saimme kokea näyttävän ja dramaattisen shown, kun näyttelijä-laulaja Päivi Mäkinen ja pianisti Tapani Puranen veivät meitä Euroopan ympäri 45 minuutissa. Kuulimme ihastuttavia ikivihreitä kappaleita Edith Piafista Dirlandaahan...

 Olen saanut kunnian tutustua Päiviin ihan henkilökohtaisesti, asia, josta olen hyvin ylpeä...

Seuraavana päivänä tervehdin europarlamentaarikko Sari Essayahia, jonka luokse EU-parlamenttiin Brysseliin olen menossa vierailemaan marraskuussa. Sari on hirmu miellyttävä ja viisas ihminen, oikea paikallaan.

Tutustuin myös Päivi Räsäsen tyttäreen Esteriin, joka on istunut kunnanvaltuustossa 18 vuoden ikäisestä, hienoa!  Ja sympaattiseen Niklas Anderssoniin, joka on sisäministeri Päivi Räsäsen erityisavustaja. Hän oli myös ehdolla varapuheenjohtajaksi. Ostin Niklaksen kirjan, jota nyt innolla lueskelen.

Lopulta koittivat äänestykset, joissa Päivi Räsänen valittiin jatkamaan KD:n puheenjohtajuutta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Varapuheenjohtajiksi tulivat valituiksi vas. Laura Peuhkuri, Teuvo V. Riikonen ja Sauli Ahvenjärvi

Päällimmäisenä minulle jäi erittäin positiivinen mieli tapahtumasta. Koin että tässä puolueessa on lämmin hyvä tunnelma, jossa pieni, tavallinen ihminen tulee huomioiduksi.  Lisäksi arvot kolahtavat nappiin omien arvojeni kanssa: minulle on tärkeintä perhe ja ne, joilla menee heikosti.

 

Kylläpä postaukseni hypähtelevät laidasta laitaan - toivottavasti ette rasiinnu. 

Ajattelin seuraavaksi kirjoittaa

sukkahousuista :)

Viikonloppuja!

 

Levin iglut kasvavat iglukyläksi

 

Tänä kesänä Levin Utsuvaarassa on ollut kova kuhina ja työntouhu.

Neljän lasi-iglun rinnalle (tai oikeastaan taakse) on noussut 8 uutta iglua. Näköalat niistä eivät ole kuitenkaan kadonneet, sillä ne sijaitsevat limittäin ja  lomittain. 

Ja toki -

taivas on se tärkein!

 Mikäli haluat tutustua igluihin tarkemmin, klikkaa

tästä  

 

Ja nyt seuraa paras: 

Blogini lukijat saavat -20 % alennuksen iglu-yöpymiseen.

Mainitse tilausta tehdessäsi "Hunajaa ja maitoa" - blogi.

Voin vakuuttaa, että sinua odottaa elämys, 

jolle ei löydy vertoja tämän maan kamaralta :)

Hengellisyydestä

Ehkä olette huomanneet, että hengelliset asiat ovat minulle tärkeitä.

 Aloin ajatella asiaa tarkemmin, kun Hietsun torilla tapaamani blogisisko sanoi: 

"Hienoa, että tunnustat värisi niin rohkeasti". 

Tämä sai minut miettimään, kuinka blogini lukijat kokevat "värin tunnustamisen"?

Hengellisyys eli usko Jumalaan on vain niin luonnollinen osa elämääni ja persoonaani, että kokisin miltei huijaavani teitä, jos pitäisin asian piilossa. Toki ymmärrän niitä, jotka eivät halua kertoa vakaumuksistaan, vaan kokevat nämä henkilökohtaisiksi asioiksi. Itse ole iloinnut, kun olen saanut jakaa uskoani ja jopa saanut yhteydenottoja ihmisiltä, joita nämä asiat kiinnostavat.

Niin se vain on että 30 v. sitten tekemäni uskonratkaisu oli elämäni paras päätös. Voisin kuvitella, että ilman sitä elämäni olisi tänä päivänä hyvin erilaista.

Ainakaan tuskin olisin juuri tämän miehen kanssa naimisissa, jonka kanssa juhlimme 19 vuotis kihlapäiväämme viime viikonloppuna.

Olisi mukava, jos kertoisitte avoimesti mitä mieltä olette asiasta.

Tuleva viikonloppu tulee olemaan mielenkiintoinen, sillä pääsen KD:n puoluekokoukseen Aulangolle, Hämeenlinnnaan. En ole koskaan aiemmin päässyt seuraamaan, kuinka laaditaan puolueen linjapaperia tai valitaan varapuheenjohtajia.

Kameranikin saattaa räpsiä, joten....

Kirppistelyä Hietsussa ja ylläri...

Miten ihanan puhdistunut ja kevyt olo, kun saimme roudattua turhat, käyttämättömät tavarat farmarilla HIetalahden kirpputorille tänä aurinkoisena sunnuntaiaamuna!

Olimme paikan päällä jo kello 9.00 (tori avautuu klo 10.00).  Haimme pöydän, joka kuuluu 25 € hintaan, jonka maksoimme paikan varauksen yhteydessä n. kuukausi sitten. Rekkejä olisi voinut vuokrata 7 €:lla, mutta meillä oli oma mukana.

Ensimmäisenä saapuivat trokarit eli he, jotka nopeasti käyvät tavarat läpi ja vievät parhaat päältä. Melkein syntyi ilmiriita jostain pikku Iittalan kupista kahden ihmisen välillä ja minä jouduin sen tempaamaan heidän käsistä ja antamaan sen ensiksi ehtineelle. 

Hieman kyllä harmitti tuollainen meno :(

Porukkaa kävi tasaisen mukavasti alkurynnäkön jälkeen ja kaikkea meni kaupaksi. Tosin hintammekin olivat melkoiset alhaiset haarukassa 1- 5 €, sillä päätarkoitus oli päästä eroon tavarakasoista.

Ja sitten se ylläri, kuulin iloisen tervehdyksen ja edessäni seisoi blogituttavuus!

Emme olleet koskaan aiemmin tavanneet, mutta ihan kuin olisimme olleet vanhoja tuttuja...

 

Rupattelimme ja blosisisko jatkoi matkaansa. 

Hetken kuluttua blogisisko palasi takaisin lierihatun kanssa, jonka oli ostanut - minulle! Todella tarpeeseen siinä paahteessa!

Blogisiskot auttavat aina toisiaan - asia, joka tuli todistettua...

Päivästä jäi mieleen valtava ihmismäärä, joista erityisen paljon ulkomaalaisia, iloinen tunnelma myyjillä ja ostajilla ja auringonpolttamat kasvot. Totesin, että asiakkaana tuollaiseen paikkaan pitää mennä ihan tietyllä fiiliksellä, jotta jotakin löytää. Niin paljon siellä on kaikkea maan ja taivaan välillä.

Ja joo, kyllä tämän voisi ottaa tavaksi, sillä mikäs sen parempi tapa viettää viikonloppua - loput tavarat ovat edelleen auton perässä ja mies vie ne huomenna Fidaan.

Ihanaa alkavaa viikkoa

-  ja nautitaan näistä lämpimistä säistä niin kauan kuin niitä vielä riittää!

 

Kutsu ja kupu

Tänä sunnuntaina 25.8 olemme menossa Hesaan Hietalahden kirpputorille klo 10-16 myymään tavaroita, kuten sisustustuotteita, astioita, vaatteita, tekstiilejä, CD-levyjä, legoja, pelejä ym ym.

 

Ilahtuisin tosi paljon, jos tulisit moikkaamaan ihan henk. koht!

Pöytämme numero on 38 (lähellä kauppahallia)   - Tervetuloa!

____

Sain äidiltäni nimpparilahjaksi Riviera Maisonin lasikuvun, joka on niin kaunis, että se ansaitsee tulla ikuistetuksi tänne blogiini. 

Niin, mahtaakohan kaikki tänne laitettu säilyä ikuisesti. Tuskin...

Mietin mitä kaikkea tarjoilukupuun vai miksi sitä nyt kutsutaankaan, voisi laittaa...?

Ideoita?