Olen kohta lähdössä noutamaan 15v. tytärtäni Taiteiden yöstä ennen varsinaisia hulinoita. Pois pahasta maailmasta. Minua kauhistuttaa, mitä kaikkea voi 15v:lle sattua. Viime päivien tapahtumat ovat aika karmaisevia... Minua on puhutellut tosi paljon Mallan blogikirjoitus - se on järisyttävää tekstiä taannoin menehtyneen David Wilkersonin Näky - kirjan pohjalta.
Mutta huomenna saatte kuulla jotain keveämpää,
siihen saakka - moi!
Edit: Takaisin kotona. Täytyi palata vielä tänne blogin ääreen, sillä tämä yö on uskomattoman ihana. Elokuun pimeä, lämpimän leuto perjantai-ilta. Palkinto työviikon jälkeen :)
Sytyttelin lyhtyjä ja kynttilöitä ulos terassille. Nyt istun hiljaa, nautin ja lepään. Mies on futisreissulla Saksassa (haastateltiin muuten eilen MTV3, Seiska-uutisissa)
Good night!
Edit: Takaisin kotona. Täytyi palata vielä tänne blogin ääreen, sillä tämä yö on uskomattoman ihana. Elokuun pimeä, lämpimän leuto perjantai-ilta. Palkinto työviikon jälkeen :)
Sytyttelin lyhtyjä ja kynttilöitä ulos terassille. Nyt istun hiljaa, nautin ja lepään. Mies on futisreissulla Saksassa (haastateltiin muuten eilen MTV3, Seiska-uutisissa)
Good night!
Näihän se on...Me vissiin kuiteski saatiin viettää aikas turvalliset nuoruusvuojet.
VastaaPoistaHyvvää yötä täältäkin, peti kuhtuu :)
Lovviisa: Hyvvää yötä - olet <3
VastaaPoistaPuhutteleva on Mallan teksi.
VastaaPoistaKynttilän valo on niin kaunista..
Aurikoista viikonloppua sinulle.♥
Aurinkoa ja kynttilöitä! Sinulle myös Irmastiina!
VastaaPoistaMeillä oli eilen Joen yö. Seurailin hampurilaisjonossa pitkän tovin nuorisoa. En ollut enää järkyttynyt vaatteiden vähyydestä, enkä humaltumisista. Niistä olin surullinen.
VastaaPoistaMutta uusi järkyttävä löytö oli heidän silmissään. Niin monen silmät leiskui vihaa ja uhmaa. Ja osa oli nöyryytetty ja alistettu epävarmaksi itsestään.
Kun koulukaverit nykyään tapaavat kaupungissa, se ei ole neutraalia kohtaamista, vaan jokaisella on jokin suojarooli valmiina päälle. Olis tehny niiiin mieli sanoa muutama valittu sana parille tyypille ja muutama rohkaisun sana taas toisaalla oleville.
Jokaisen täytyy kuitenkin kasvaa omaa reittiään pitkin, en voi valitettavasti elää heidän puolestaan. Mutta olen varma siitä, että henkinen kasvu nykyään on miljoona kertaa rankempaa kuin omassa nuoruudessani.
Kyllä, mitä tahansa voi tapahtua 15 vuotiaalle- ja usein tapahtuukin. Lapsia ei tässä maailmassa valitettavasti voi loputtomiin suojella. Jokaisen on elettävä oma elämänsä ja tehtävä omat virheensä. Tein 15-kesäisten kanssa töitä kuukauden kesällä, ja huomasin että monilla on siinä vaiheessa jo sellainen lasti kannettavanaan että sitä on vaikea käsittää. Tärkeintä olisi saada nuoret uskomaan että he ovat arvokkaita. Riittämättömyydetn tunne saa aikaan nuorten keskuudessa nykyään paljon syömishäiriöitä, masennusta, alkoholiongelmia, irtosuhteita, rikkinäisyyttä..harva enää uskaltaa olla aidosti oma itsensä. Rakasta nuortasi ja luota hänen arvostelukykyynsä :). Siinä on kaksi asiaa mitä voit tehdä. Loppu onkin sitten vaan annettava Herran haltuun :).
VastaaPoistaMinua järkyttää myös kovuus, ruma kielenkäyttö, kiroilu, juopottelu ja elämän raaistuminen. Siskoni tytär sanoi, ettei halua enää toiste mennä Taiteiden yöhön, oli nähnyt pari sen verran rankkaa juttua...viisas tyttö.
VastaaPoistaMirka: Kävin vilkaisemassa blogiasi ja voi kuinka ilahduin; nuorelta ihmiseltä löytyy viisaita ja kypsiä ajatuksia. Ihanaa, että olet tehnyt töitä 15 -kesäisten parissa. Olet aarre! God bless you!
VastaaPoistaKävin minäkin kurkkaamassa Mallan tekstiä...hui, miten paikkaansa pitävää!!
VastaaPoistaKauniita kuvia...molemmat.Niistä huokuu rauha!
Iloista tulevaa viikkoa!
Kiitos Kirsikka! Laitan sulle sähköpostia vielä tänään illemmalla.
VastaaPoistaKiitos tuosta kommentista minulle. Lämmittää sydäntä. Ja joo, tämän maan nuoret ovat lähellä sydäntäni <3.
VastaaPoista