Elämän tarkoitus

lauantai 30. joulukuuta 2017

Näin vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä miettimään syvällisiä kuten mihin on elämäni minut johtanut ja minne olen menossa? Mikä tarkoitus elämälläni on vai onko sitä lainkaan? Riittääkö minulle Hesarissa olleen filosofin vastaus lasten kysymykseen, että elämän tarkoitus on löytää omat mielenkiinnon kohteet ja kurottautua niitä kohti. Vai voisiko se olla jotakin syvällisempää ja merkityksellisempää?

Aamulla avasin Raamatun ja sieltä luin Psalmit 103 ja 104.




Ps 103
Ylistä Herraa, minun sieluni,
ja kaikki mitä minussa on,
ylistä hänen pyhää nimeään.
Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.




Hän antaa anteeksi kaikki syntini
ja parantaa kaikki sairauteni.
Hän päästää minut kuoleman otteesta
ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella.
Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.




Vanhurskaat ovat Herran teot,
hän tuo oikeuden sorretuille.
Hän osoitti tiensä Moosekselle
ja näytti Israelille suuret tekonsa.
Anteeksiantava ja laupias on Herra.
Hän on kärsivällinen
ja hänen armonsa on suuri.
Ei hän iäti meitä syytä,
ei hän ikuisesti pidä vihaa.
Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet.
Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä,
niin on Herran armo suuri
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meidän syntimme.
Niin kuin isä armahtaa lapsiaan,
niin armahtaa Herra
niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua.




Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon:
kuin kedon kukka hän kukoistaa,
ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole
eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.
Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan,
se on ikuinen
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Polvesta polveen
ulottuu hänen uskollisuutensa
kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan.




Herralla on istuimensa taivaissa,
ja hänen valtansa alla on kaikki maa.
Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä,
te voimalliset sankarit,
jotka hänen sanansa kuulette
ja hänen käskynsä täytätte.
Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot,
kaikki hänen palvelijansa,
jotka hänen tahtonsa täytätte.
Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni!





Ps 104 

Ylistä Herraa, minun sieluni!
Herra, minun Jumalani,
miten suuri ja mahtava sinä olet!
Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,
valo ympäröi sinut kuin viitta.
Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan
ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle.
Sinä otat pilvet vaunuiksesi
ja kuljet tuulten siivillä.
Sinä teet tuulista sanasi viejät ja panet liekit palvelijoiksesi.
Sinä perustit maan lujasti paikoilleen,
horjumatta se pysyy ajasta aikaan.
Alkumeri peitti maan kokonaan,
ja vedet lepäsivät vuorten yllä,
mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat,
ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi.
Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat
kukin kohdalleen, niin kuin säädit.
Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä, eivätkä ne enää palaa peittämään maata.




Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet,
vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.
Ne juottavat kaikki maan eläimet,
villiaasikin saa sammuttaa janonsa.
Niiden äärellä asuvat taivaan linnut
ja visertävät lehvissä vesien partailla.
Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä,
ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.
Sinä kasvatat ruohon karjaa varten
ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi,
että hän saisi leipänsä maasta.
Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi,
öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan
ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.
Ravituiksi tulevat myös Herran puut,
Libanonin setrit, jotka hän istutti,
joiden oksille linnut tekevät pesänsä,
joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa.
Vuorten rinteillä asuvat kauriit, ja tamaanit löytävät turvansa kallioista.




Sinä panit kuun jakamaan aikaa,
ja aurinko tietää laskemisensa hetken.
Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö,
ja metsän eläimet hiipivät esiin.
Nuoret leijonat karjuvat saalistaan,
pyytävät ruokaansa Jumalalta.
Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat
ja palaavat luoliinsa levolle.
Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen
ja tekee työtään, kunnes on ilta.
Lukemattomat ovat tekosi, Herra.
Miten viisaasti olet ne tehnyt!
Koko maa on täynnä sinun luotujasi.




Niin merikin, tuo suuri ja aava --
miten luvuton lauma siinä vilisee,
parvittain eläimiä, pieniä ja suuria!
Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä.




Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra,
ja odottavat ruokaansa ajallaan.
Sinä annat, ja jokainen saa osansa,
avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.
Kun käännyt pois, ne hätääntyvät,
kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat
ja palaavat maan tomuun.
Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.
Olkoon Herran kunnia ikuinen!
Saakoon hän iloita kaikista teoistaan,
hän, jonka katseesta maa järisee, jonka kosketuksesta vuoret savuavat!
Herraa minä ylistän koko elämäni ajan,
laulan Jumalalle niin kauan kuin elän.
Olkoot mietteeni hänelle mieleen,
että saan iloita Herrasta.
Hävitkööt synnintekijät maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Ylistä Herraa, minun sieluni! Halleluja!


Minun pieni elämäni saa suuren tarkoituksen jos voin kiittää ja ylistää Luojaani, kulkea yhteydessä Hänen kanssaan ja kertoa Hänen ihmeteoistaan - eiköhän siinä ole tarkoitusta jo aika riittävästi.

Näiden tuhansia vuosia sitten kirjoitettujen Psalmien muodossa haluan toivottaa sinulle siunattua Uutta Vuotta 2018!







joulu 2017

maanantai 25. joulukuuta 2017


  • yhdeksän henkeä joulupöydässä
  • kävin joulukirkossa kaksi kertaa: klo 14 perheen kanssa ja vielä yöllä klo 23 ystävättären kanssa
  • kuusi oli korkea ja kapea, koristeltu hopealla ja valkoisella
  • lanttulaatikosta tuli karvasta kun en laittanut siirappia lainkaan (koitin tehdä terveellisen version)
  • perunalaatikko imeltyi miltei
  • kinkku oli 7 kg ja aika suolainen
  • taittelin servetit tähden muotoisiksi, yhden laitoimme kuusen latvaan
  • tyttärestä oli suuri apu keittiön puolella 
  • pieni Julia sai pyörivän ja nauravan possun :D
  • sain kivoja lahjoja ja ihan juuri sopivasti
  • nuoriso pelasi lautapelejä yöhön klo 1.30 saakka












Älkää ihmetelkö että kuvaan mattoa joulukoristeiden sijaan, mutta se johtuu siitä että matto on uudenuutukainen  :) 



























Rauhoittumista sekä hieman juhlahumuakin

tiistai 12. joulukuuta 2017


Suuri kiitos kommentoijille viime postaukseeni ja kiitos myös teille, jotka olette täällä mukana matkassa ilman kommenttejakin. Itsekin olen laiska kommentoija :) Tiedän että teitä on paljon ja se lämmittää mieltäni. Erityisesti kun tämä postaustahti on ollut hitaanpuoleista.

En halua kuitenkaan lopettaa blogiani, sillä aina välillä tulee voimakas tunne, että minun täytyy jakaa sitä hyvää mitä olen saanut omassa elämässäni kokea. Ja hyvällä tarkoitan elämää suurempia asioita; rauhaa, luottamusta, tasapainoa ja eheyttä. Vaikka on ollut rankkaakin, päivittäin saan kokea, että minua ja meitä tuetaan. En uskalla edes ajatella minkälaista elämä olisi ilman uskoa Jumalaan, miten ylipäänsä kukaan jaksaa koettelemuksia ja vastoinkäymisiä ilman turvaa hyvään Taivaan Isään.

Tänä syksynä olen halunnut rauhoittua oman kotini sohvannurkkaan. Laitoin perheen etusijalle ja olen keskittynyt nuoremme diabeteksenhoitoon (ja se onkin aikamoisen työllistävää!) sekä pieneen pikku-Julia lapsenlapseemme. Julia on nyt 1v 4 kk. Minua ei ole haitannut edes pimeys ja loskakelit. Naistenpiirikin jäi tauolle. Mutta oloni on hyvä ja siitä tiedän että näin kuuluu olla ja että KAIKELLA on tarkoituksensa. Usko pois, myös sinun elämässäsi!

Vietimme suvun yhteistä pikkujoulua viime viikonloppuna. Oli ruhtinaallista kun ei tarvinnut huolehtia mistään, vaan sai keskittyä seurustelemiseen tärkeimpien ihmisten kanssa.  Koolla olivat rakkaat vanhempani ja kaikki kolme siskoani puolisoineen ja lapsineen. Osa serkuista ei tosin päässyt paikalle. Olimme siis Hämeenlinnan Vanajanlinnassa, joka oli täynnä historiaa ja jouluntunnelmaa.































Näihin joulunalustunnelmiin

- be blessed  < 3

T. Marita





Toivomus

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Hei!

Minulla olisi toivomus. Haluaisin tietää keitä teitä on, jotka seuraavat tätä blogia? Pyytäisin jättämään viestin kommenttikenttään. Ihan lyhyt huikkaus että hei, täällä ollaan, riittää :)

Asia tuli mieleeni, kun eilen aamulla sain puhelinsoiton tuntemattomasta numerosta. Siellä oli ystävälliseltä kuullostava naisääni, joka esitteli itsensä blogini lukijaksi ja jolla oli minulle tärkeää asiaa. No, en kerro asiasta sen kummemmin, mutta tuo soitto ja rohkeus soittaa teki minuun syvän vaikutuksen ja sai minut todella iloiseksi! Ehkä tämän blogin olemassaololla on kuitenkin jokin merkitys tässä maailmassa, joka suorastaan tulvii blogeja ja aiheita laidasta laitaan.

Kiitos sinulle uudelle blogiystävälleni rohkeasta teosta! Meitä yhdisti usko ja monta muutakin asiaa. Tämän takia minua alkoi todella kiinnostaa kuinka paljon teitä muita on siellä, tuntemattomia ystäviäni. Elämä on yllätyksiä täynnä ja jokainen päivä on mahdollisuus uusille aluille.























Kuvat liittyvät eiliseen päivään siten että vietimme pientä pikkujoulua ystäviemme kauniissa uudessa kodissa. 

Mutta nyt, ole rohkea ja laitahan kommenttisi minun ja muidenkin iloksi :)






Aika rientää

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kyllä on aika mennyt nopeasti! Voiko olla totta että ollaan jo marraskuun lopussa? Kumma juttu, mutta tänä vuonna minua ei ole ahdistanut pimeys. Oikeastaan tuntuu ihanalta olla piilossa rauhassa, oman kodin lämmössä. Olenkin pyrkinyt karsimaan osan menoistani ja keskittymään perheeseeni. Vaikka kaikenlaista on tapahtunut, niin päällimmäisenä on hyvin levollinen olo.  Toki välillä huolestun, varsinkin jos alan lukea netistä miten vaarallinen sairaus ykköstyypin diabetes on, kamalista happomyrkytyskohtauksista, shokista, amputoiduista jaloista ja sokeutumisesta. Mutta olen päättänyt, että meidän elämä ei tule olemaan huolessa elämistä, vaan otamme vastaan päivän kerrallaan luottaen hyvään Taivaan Isään. Ja ihmeellisesti olemmekin saaneet jo apua. Verensokerit ovat olleet tavoitearvoissa jo useamman päivän, jopa viikon, vaikka siihenkin sanottiin että sitä ei tule koskaan tapahtumaan.

Saimme mieheni kanssa viettää lyhyen miniloman Lapissa viime viikonoppuna. Se oli ihanaa lepoa. Lasi-iglu on aika ihmeellinen paikka, aivan erilainen kuin hotellihuone. Lasi-iglussa olet jatkuvassa yhteydessä luontoon taivaankannen alla. Voit seurata miten aamu valkenee ja ilta pimenee, tähdet ilmestyvät ja parhaimmassa tapauksessa näet revontulia. Lumisadekin on mielenkiintoinen näytelmä! Iglussa ei kaipaa TV:tä, hälinää, tyhjänpäiväistä hömppäohjelmaa. Sitä haluaa vain olla, ottaa kirjan käteen ja laittaa kahvin tippumaan...








Luin Spa, Levin Iglut ja bloggaajat kohtasivat

lauantai 11. marraskuuta 2017


Ryhmä kauniita nuoria naisia, ja taisi joukossa olla pari miestäkin, saapui menneellä viikolla Levin Igluille Luin Span kutsumina. Luin Spa on kahden naisen perustama yritys, joka tarjoaa pehmeimmät, ihanimmat ja ylellisimmät kylpypyyhkeet ja -tarvikkeet, joita voi kuvitella! Heillä oli ideana kuvauttaa tuotteitaan igluilla, tehdä uudenlaista brändiä ja yhteistyötä ja innostuneina tartuimmekin tähän tarjoukseen. 

Itse en päässyt tapahtumaan, mutta olen huokaillen katsellut näiden taitavien bloggaajien ihan älyttömän hienoja kuvia ja lukenut heidän kauniita sanoja




KIITOS

Nanna Karalahti



jonka blogijutun pääset lukemaan tästä




KIITOS 

Kira Kosonen




jonka blogijutun pääset lukemaan tästä ja tästä ja tästä




KIITOS 

Marjut Keskikorpi



jonka blogijutun pääset lukemaan tästä




KIITOS 

Minna Kalliokulju


Homebymk_maisonista






JA KIITOS KOKO HUIPPUTIIMI: 

Luin Spa, bloggarit, valokuvaaja, mallit, Levin Iglujen henkilökunta ja siskoni!





Kuvassa vasemmalla ovat siskoni Katriina ja Kristiina ja oikeassa laidassa kummipoikani (Kristiinan poika) Aleksi, joka toimi myös mallina kuvauksissa :)









Munakoisolasagne

lauantai 4. marraskuuta 2017


Perheemme on opetellut syömään uudella tavalla sen jälkeen kun ykköstyypin diabetes saapui yllätysvieraana   Hiilarit lasketaan tarkkaan ja turhia sokereita, valkoista vehnää, pastaa, riisiä ja perunaa vältetään. Eli opetellaan syömään ruokasuositusten mukaisesti ja se ei ole ollenkaan huono asia :) Olin enemmän kuin innoissani tänään kokeillessani munakoisolasagnea, joka oli helppo valmistaa ja maistui hyvältä - veti vertoja ns. normilasagnelle, paitsi tästä jäi puuttumaan se raskas olo...


MUNAKOISOLASAGNE

400 g jauhelihaa
1 tlk tomaattimurskaa
3-4 valkosipulikynttä
2 ruukullista basilikaa
hyppysellinen kuivattua oreganoa
hyppysellinen kuivattua  meiramia
hyppysellinen tinjamia
1-2 munakoisoa
2 mozzarella juustopalloa
1 pussillinen juustoraastetta
oliiviöljyä

Oikaisin sen verran että hankin valkosipulitomaattimurskaa. Ja lisäsin hieman fetaa mozzarellan lisäksi makua antamaan.

Aluksi tein tomaattivalkosipulikastikeen. Jauheliha paistetaan ja joukkoon lisätään tomaattimurska, basilika silputtuna sekä muut mausteet. Annetaan kypsyä liedellä sen aikaa  kun valmistetaan munakoisot. Vettä voi lisätä vähän, suolaa ei tarvita sillä juustojen sisältämä suolamäärä riittää. Munakoisot viipaloidaan alle 1 cm paksuisiksi viipaleiksi pituussuuntaan ja sivellään molemmin puolin oliiviöljyllä. Munakoisot grillataan uunin ylätasossa 250°C:ssa n. 5 minuuttia, kunnes saavat kauniin ruskean värin


Voideltuun uunivuokaan ladotaan munakoisoviipaleet, päälle jauhelihakastiketta ja mozzarellaa siivuina. Tehdään toinen kerros samalla tavalla. 
Päälle ripotellaan juustoraastetta ja paistetaan 175 - 185 °C n. tunti













Nautitaan salaatin kanssa tai miten lystää...

Mukavaa viikonloppua !



p.s. Huomasitteko että alleviivasin sanan vieraana?

Vieras ei tarkoita pysyvää perheenjäsentä.

This is how I see it :)











Mirsa Kaartinen ja Krista Keltanen

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Sisustuslehtimaailmassa vilahtelee tämän tästä kaksikko Mirsa Kaartinen / Krista Keltanen. Heidän upeat sisustuskuvansa ja -juttunsa komeilevat maamme parhaimmissa ja luetuimmissa sisustuslehdissä kuten Avotakka, Glorian koti, Divaani, Deko jne...

Siispä olen enemmän kuin ylpeä, kun olen saanut tutustua Mirsaan n. 10 vuotta sitten ja myöhemmin tämä tuttavuus poiki yhteistyön Levin Igluilla Sisustustoimisto Hohteen kanssa. Mirsan kädenjälki ja tyylitaju on pettämätön! Hänen tyylinsä on juuri sitä mitä haimme: "wow-effekti", tyylikästä, ripaus luksusta, maanläheistä, lappihenkistä, tunnelmallista, kertakaikkiaan upeaa...

Työskentelin viime talvena Levin Igluilla, kun uusi Ravintola Aurora Sky avattiin ja palaute ravintolan sisustuksesta oli pelkästään positiivista. Jopa ulkomaalaiset kaiken nähneet turistit kehuivat paikan ainutlaatuisuutta. Sen voitte ymmärtää kun katsotte alla olevia Kristan ottamia kuvia:



































Viikonloppu oli sumuinen ja sateinen, silti Levin Igluilla viihtyy keleistä riippumatta. Tosin revontulet jäivät näkemättä, mutta nehän ovat vain lisäbonus :)

Ravintola Aurora Sky avataan kaikelle yleisölle ensi viikolla 1.11, joten tervetuloa maistelemaan uusittua menuuta!

Aukioloajat löytyvät täältä 

Kiiitos teille ihanat Mirsa ja Krista!