Elämän tarkoitus

lauantai 30. joulukuuta 2017

Näin vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä miettimään syvällisiä kuten mihin on elämäni minut johtanut ja minne olen menossa? Mikä tarkoitus elämälläni on vai onko sitä lainkaan? Riittääkö minulle Hesarissa olleen filosofin vastaus lasten kysymykseen, että elämän tarkoitus on löytää omat mielenkiinnon kohteet ja kurottautua niitä kohti. Vai voisiko se olla jotakin syvällisempää ja merkityksellisempää?

Aamulla avasin Raamatun ja sieltä luin Psalmit 103 ja 104.




Ps 103
Ylistä Herraa, minun sieluni,
ja kaikki mitä minussa on,
ylistä hänen pyhää nimeään.
Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.




Hän antaa anteeksi kaikki syntini
ja parantaa kaikki sairauteni.
Hän päästää minut kuoleman otteesta
ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella.
Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.




Vanhurskaat ovat Herran teot,
hän tuo oikeuden sorretuille.
Hän osoitti tiensä Moosekselle
ja näytti Israelille suuret tekonsa.
Anteeksiantava ja laupias on Herra.
Hän on kärsivällinen
ja hänen armonsa on suuri.
Ei hän iäti meitä syytä,
ei hän ikuisesti pidä vihaa.
Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet.
Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä,
niin on Herran armo suuri
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meidän syntimme.
Niin kuin isä armahtaa lapsiaan,
niin armahtaa Herra
niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua.




Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon:
kuin kedon kukka hän kukoistaa,
ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole
eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.
Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan,
se on ikuinen
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Polvesta polveen
ulottuu hänen uskollisuutensa
kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan.




Herralla on istuimensa taivaissa,
ja hänen valtansa alla on kaikki maa.
Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä,
te voimalliset sankarit,
jotka hänen sanansa kuulette
ja hänen käskynsä täytätte.
Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot,
kaikki hänen palvelijansa,
jotka hänen tahtonsa täytätte.
Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni!





Ps 104 

Ylistä Herraa, minun sieluni!
Herra, minun Jumalani,
miten suuri ja mahtava sinä olet!
Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,
valo ympäröi sinut kuin viitta.
Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan
ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle.
Sinä otat pilvet vaunuiksesi
ja kuljet tuulten siivillä.
Sinä teet tuulista sanasi viejät ja panet liekit palvelijoiksesi.
Sinä perustit maan lujasti paikoilleen,
horjumatta se pysyy ajasta aikaan.
Alkumeri peitti maan kokonaan,
ja vedet lepäsivät vuorten yllä,
mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat,
ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi.
Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat
kukin kohdalleen, niin kuin säädit.
Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä, eivätkä ne enää palaa peittämään maata.




Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet,
vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.
Ne juottavat kaikki maan eläimet,
villiaasikin saa sammuttaa janonsa.
Niiden äärellä asuvat taivaan linnut
ja visertävät lehvissä vesien partailla.
Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä,
ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.
Sinä kasvatat ruohon karjaa varten
ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi,
että hän saisi leipänsä maasta.
Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi,
öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan
ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.
Ravituiksi tulevat myös Herran puut,
Libanonin setrit, jotka hän istutti,
joiden oksille linnut tekevät pesänsä,
joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa.
Vuorten rinteillä asuvat kauriit, ja tamaanit löytävät turvansa kallioista.




Sinä panit kuun jakamaan aikaa,
ja aurinko tietää laskemisensa hetken.
Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö,
ja metsän eläimet hiipivät esiin.
Nuoret leijonat karjuvat saalistaan,
pyytävät ruokaansa Jumalalta.
Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat
ja palaavat luoliinsa levolle.
Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen
ja tekee työtään, kunnes on ilta.
Lukemattomat ovat tekosi, Herra.
Miten viisaasti olet ne tehnyt!
Koko maa on täynnä sinun luotujasi.




Niin merikin, tuo suuri ja aava --
miten luvuton lauma siinä vilisee,
parvittain eläimiä, pieniä ja suuria!
Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä.




Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra,
ja odottavat ruokaansa ajallaan.
Sinä annat, ja jokainen saa osansa,
avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.
Kun käännyt pois, ne hätääntyvät,
kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat
ja palaavat maan tomuun.
Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.
Olkoon Herran kunnia ikuinen!
Saakoon hän iloita kaikista teoistaan,
hän, jonka katseesta maa järisee, jonka kosketuksesta vuoret savuavat!
Herraa minä ylistän koko elämäni ajan,
laulan Jumalalle niin kauan kuin elän.
Olkoot mietteeni hänelle mieleen,
että saan iloita Herrasta.
Hävitkööt synnintekijät maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Ylistä Herraa, minun sieluni! Halleluja!


Minun pieni elämäni saa suuren tarkoituksen jos voin kiittää ja ylistää Luojaani, kulkea yhteydessä Hänen kanssaan ja kertoa Hänen ihmeteoistaan - eiköhän siinä ole tarkoitusta jo aika riittävästi.

Näiden tuhansia vuosia sitten kirjoitettujen Psalmien muodossa haluan toivottaa sinulle siunattua Uutta Vuotta 2018!







joulu 2017

maanantai 25. joulukuuta 2017


  • yhdeksän henkeä joulupöydässä
  • kävin joulukirkossa kaksi kertaa: klo 14 perheen kanssa ja vielä yöllä klo 23 ystävättären kanssa
  • kuusi oli korkea ja kapea, koristeltu hopealla ja valkoisella
  • lanttulaatikosta tuli karvasta kun en laittanut siirappia lainkaan (koitin tehdä terveellisen version)
  • perunalaatikko imeltyi miltei
  • kinkku oli 7 kg ja aika suolainen
  • taittelin servetit tähden muotoisiksi, yhden laitoimme kuusen latvaan
  • tyttärestä oli suuri apu keittiön puolella 
  • pieni Julia sai pyörivän ja nauravan possun :D
  • sain kivoja lahjoja ja ihan juuri sopivasti
  • nuoriso pelasi lautapelejä yöhön klo 1.30 saakka












Älkää ihmetelkö että kuvaan mattoa joulukoristeiden sijaan, mutta se johtuu siitä että matto on uudenuutukainen  :) 



























Rauhoittumista sekä hieman juhlahumuakin

tiistai 12. joulukuuta 2017


Suuri kiitos kommentoijille viime postaukseeni ja kiitos myös teille, jotka olette täällä mukana matkassa ilman kommenttejakin. Itsekin olen laiska kommentoija :) Tiedän että teitä on paljon ja se lämmittää mieltäni. Erityisesti kun tämä postaustahti on ollut hitaanpuoleista.

En halua kuitenkaan lopettaa blogiani, sillä aina välillä tulee voimakas tunne, että minun täytyy jakaa sitä hyvää mitä olen saanut omassa elämässäni kokea. Ja hyvällä tarkoitan elämää suurempia asioita; rauhaa, luottamusta, tasapainoa ja eheyttä. Vaikka on ollut rankkaakin, päivittäin saan kokea, että minua ja meitä tuetaan. En uskalla edes ajatella minkälaista elämä olisi ilman uskoa Jumalaan, miten ylipäänsä kukaan jaksaa koettelemuksia ja vastoinkäymisiä ilman turvaa hyvään Taivaan Isään.

Tänä syksynä olen halunnut rauhoittua oman kotini sohvannurkkaan. Laitoin perheen etusijalle ja olen keskittynyt nuoremme diabeteksenhoitoon (ja se onkin aikamoisen työllistävää!) sekä pieneen pikku-Julia lapsenlapseemme. Julia on nyt 1v 4 kk. Minua ei ole haitannut edes pimeys ja loskakelit. Naistenpiirikin jäi tauolle. Mutta oloni on hyvä ja siitä tiedän että näin kuuluu olla ja että KAIKELLA on tarkoituksensa. Usko pois, myös sinun elämässäsi!

Vietimme suvun yhteistä pikkujoulua viime viikonloppuna. Oli ruhtinaallista kun ei tarvinnut huolehtia mistään, vaan sai keskittyä seurustelemiseen tärkeimpien ihmisten kanssa.  Koolla olivat rakkaat vanhempani ja kaikki kolme siskoani puolisoineen ja lapsineen. Osa serkuista ei tosin päässyt paikalle. Olimme siis Hämeenlinnan Vanajanlinnassa, joka oli täynnä historiaa ja jouluntunnelmaa.































Näihin joulunalustunnelmiin

- be blessed  < 3

T. Marita





Toivomus

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Hei!

Minulla olisi toivomus. Haluaisin tietää keitä teitä on, jotka seuraavat tätä blogia? Pyytäisin jättämään viestin kommenttikenttään. Ihan lyhyt huikkaus että hei, täällä ollaan, riittää :)

Asia tuli mieleeni, kun eilen aamulla sain puhelinsoiton tuntemattomasta numerosta. Siellä oli ystävälliseltä kuullostava naisääni, joka esitteli itsensä blogini lukijaksi ja jolla oli minulle tärkeää asiaa. No, en kerro asiasta sen kummemmin, mutta tuo soitto ja rohkeus soittaa teki minuun syvän vaikutuksen ja sai minut todella iloiseksi! Ehkä tämän blogin olemassaololla on kuitenkin jokin merkitys tässä maailmassa, joka suorastaan tulvii blogeja ja aiheita laidasta laitaan.

Kiitos sinulle uudelle blogiystävälleni rohkeasta teosta! Meitä yhdisti usko ja monta muutakin asiaa. Tämän takia minua alkoi todella kiinnostaa kuinka paljon teitä muita on siellä, tuntemattomia ystäviäni. Elämä on yllätyksiä täynnä ja jokainen päivä on mahdollisuus uusille aluille.























Kuvat liittyvät eiliseen päivään siten että vietimme pientä pikkujoulua ystäviemme kauniissa uudessa kodissa. 

Mutta nyt, ole rohkea ja laitahan kommenttisi minun ja muidenkin iloksi :)