Tavallinen päivä

maanantai 30. tammikuuta 2017


Tavallinen päivä.

Onko sellaisia?


































Nämä kuvat eivät ole tältä päivältä, mutta kuvaavat hyvin normipäivän näkymiä.

Aloitetaan siitä, että puhelimen laturi unohtui igluille. Puhelin oli sammunut yöllä, mutta aamulla pystyin tarkistamaan, että oli tullut yksi soitto ja vastaajassa viesti. Sain juuri ja juuri viestin alkuosan kuulumaan, ennen kuin känny lopullisest sammui. Siellä oli mieheni huolestunut ääni.

Tänä aamuna tyttäremme ja ystävänsä oli määrä lähteä pitkälle kahden vaihdon lennolle kohti Varnaa. Lento Berliiniin lähti 6.30. Jostakin syystä tytär ei ollut tarkistanut aikaa ja luuli lennon lähtevän 7.30 (!)

No arvaatte kuinka siinä kävi - tajuton paniikkitilanne, sellainen josta näkee painajaista. Äkkilähtö lentokentälle - tunti aikaa koneen nousuun, epätoivoinen tilanne.

Voin kuvitella mielessäni kun tytöt ja isot matkalaukut pakataan pikku - Micraan. Tänä aamuna oli vielä kauheimmista kauhein lumimyräkkäkeli. Mies ajoi tuhatta ja sataa tyttären ollessa yhteydessä Finavianiin. Ei annettu paljoa toivoa. Mutta ihmeet ovat mahdollisia ja ihme tapahtuikin siinä muodossa, että joku miehistön jäsenistä oli unohtanut jotakin tärkeää hotelliin ja joutunut palaamaan noutamaan sitä. Lento myöhässä 15 minuuttia, joka oli tyttöjen pelastus. Ja juuri sain viestin, että tyttöset perillä, matkalaukut myös, ovat saaneet asuntonsa ja kaikki hyvin. He ovat väsyneitä, mutta onnellisia. Niin on äitikin ja isä myös!

Kaksi kuukautta on vierähtänyt Levillä ja vielä on reilu kuukausi jäljellä. Olen käynyt kotona joka kolmas viikko ja kuulkaas, eipä ole kotona olo aiemmin tuntunut yhtä lomalta kuin nyt! Koti on koti ja tämän ajanjakson jälkeen varmasti entistä rakkaampi. Kuin myös rakkaat perheenjäseneni.






Helppoja ruokavinkkejä

tiistai 24. tammikuuta 2017

Meillä Suomessa on mainio ruokalehti täynnä hyviä ja helppoja reseptejä:  K-marketin Ruokalehti! Eilen inspiroiduin tyttären kanssa kokeilemaan ruokaohjeita. Ja mikä sen parempaa puuhaa vuorotteluvapaalla :)

Teimme tuorepuuron, risoton, lihapadan ja jäädykkeen. Kaikki olivat helppoja ja onnistuivat loistavasti.

Ohessa teillekin reseptit ja minullekin nämä jäävät tänne talteen. Tosin aion kyllä säilyttää lehden, josta moni ruoka jäi vielä kokeilematta.




KIIVI-BANAANI TUOREPUURO

 Luomu kaurahiutaleet korvasimme tavallisilla kaurahiutaleilla. 







AVOCADORISOTTO








BURGUNDINPATA



Lisukkeena basmatiriisiä








PUOLUKKAJÄÄDYKE













Vielä tekisi mieli kokeilla melanzanea (s. 18), vuohenjuusto-sipulikeittoa, (s.24), Marjan lumihiutalekakkua (Hei, Marjakin täällä ja hänellä on mahtavia reseptia ja kuvia!), pizzakulhoa (s. 63) ja Runebergin kakkua (s.67)


Paras ruoka yllämainituista oli kyllä avocadorisotto. Se jää varmasti vakkarilistalle.






Yöllä

perjantai 20. tammikuuta 2017

Hiivin igluun illan pimennettyä.
Siellä vallitsi täydellinen rauha ja lepo. Suljin valot ja jäin makoilemaan pehmeälle sängylle. Pikkuhiljaa aloin erottaa tähtiä, pilviä. Kuukin näkyi osittain. Yht´äkkiä ilmestyi vaalea raita taivaankannelle - revontuli! Voi kuinka jännittävää! Jäin seuraamaan raidan kehittymistä. Sitten minua alkoi väsyttää...

Päätin käydä  iltapesulla ja keittää kupposen teetä. Menin nojatuoliin lukemaan ja laitoin yöradion päälle. Oloni oli turvallinen ja lämmin pienessä pesässä.

































Lopulta uni vei voiton ja nukuin ehkä elämäni makoisimmat unet tähtitaivaan alla kuun kumottaessa.

Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla;
hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.







Minäkin

keskiviikko 18. tammikuuta 2017



Ovat palaneet kaikki sillat
seison ovella uuden maan
Olen miettinyt pitkät illat
ehkä jossakin odotetaan
Ovat katkenneet kaikki siteet
jääköön hyvästi eilinen
jääkööt ihmisten mielipiteet
niitä kuuntele enää en
Tahtoisin elää elämäni
taakseni vilkuilematta
Haluaisin niin että minutkin
Joku kokonaan tuntea vois
Olen valmiina ottamaan vastaan
mitä tarjoaa Tuntematon
Hänet aavistan ainoastaan
jokin kuiskaa: Hän elää, Hän on



Nämä Nina Åströmin "Minäkin" kappaleen sanat soivat päässäni viime maanantaina kun hiihtelin aivan upeassa talvisäässä.

Ne eivät liity nykyiseen elämäntilanteeseeni, mutta niissä on paljon tuttua. Muistelin aikaa kun olin risteyksessä ja tein valintani välittämättä ihmisten mielipiteistä. Olin löytänyt jotakin niin paljon merkittävämpää, suurempaa ja parempaa, ettei taakseni enää ollut vilkuilemista. Monet siteet katkesivat, painot putosivat ja tiesin: nyt alkoi uusi elämä. Elämä joka ei lopu koskaan. Edelleen koen - valitsin oikean tien...












Kaunista talvea sinulle, olet sitten risteyksessä tai suoralla ladulla :)








Juhlia ja elämyksiä

tiistai 17. tammikuuta 2017

Mökki on hiljentynyt.

Mökki ja osa igluistakin oli varattu suvun käyttöön viikon verran, sillä vietimme Ravintola Aurora Skyn virallisia avajaisia. Itse sain kunnian toimia tilaisuuden juontajana. Kansanedustaja Arto Pirttilahti katkaisi nauhan - ja täten paikka oli virallisesti avattu. Musiikista vastasi lappilainen taiteilija Veli Koljonen.




Tässä You tube-videossa kooste avajaistunnelmista:






Olemme siis viettäneet avajaisia ja syntymäpäiviä. Tuntuu että puolet suvusta on syntynyt tammikuussa! Juhlistimme siskon ja siskonpojan synttäreitä Tamppaaja-ajelulla. Se olikin hieno kokemus.. Tamppaaja, snow-cat tai mikä lie kapistus, jota on käytetty rinteiden tasoituksessa, vei meidät yöllä Levitunturin huipulle. Siellä oli kaunista, hiljaista, kuu kumotti ja tähdet loistivat. Revontulia ei tällä kertaa näkynyt, mutta voin kuvitella mikä elämys, jos niitäkin sattuu olemaan. Tamppaajassa oli mukavan lämmin istuskella ja katsella reitin varrella olevia kauniisti valaistuja puita.

Tämän elämyksen järjesti Lapland Hide



Minä, Krisse-sisko ja Ella (kummipoikani tyttöystävä) keskiyön kuutamossa Levitunturin huipulla


Meidän porukka ja Snow-Cat



Kuva Lapland Hide sivulta




Elämyksiä Lappi on tulvillaan ja olen kiitollinen kun saan viettää näin erilaisen talven. Mutta välillä on alkanut tulla pieni koti-ikävä. Se lientynee hieman, sillä menen kotona käymään viikonloppuna.








40. vuorotteluvapaapäivä

maanantai 9. tammikuuta 2017

Tänä aamuna herätessäni olo oli erinomainen hyvin nukutun yön jälkeen. Sinänsä mainitsemisen arvoinen asia, sillä herätyskello soi 6.20 ja yleensä tuohon aikaan olen kaikkea muuta kuin virkeä. Syynä hyviin uniini oli edellisen päivän 1½ tunnin hiihtolenkki! Hiihdin tasaista maastoa Lapinkylään ja takaisin South Pointiin. Huomenna aion hiihtää uudestaan. Voi kunpa saisi jatkettua tätä liikuntamuotoa, sillä se palkitsee niin paljon hyvän olon muodossa. Tunsin  kuinka joka solu ahmi happea ja joka lihas nautti liikkumisen riemusta. Ah, ihanuus!

Tällaista vuorotteluvapaan kuuluu olla! Eipä kestänyt kuin 40 pv tajutessani sen :)

Eilen tytöt Eleonora (Nonna, Elppu, Ele) ja Roosa olivat viimeistä päivää töissä. Kyllä he olivatkin ahkeria ja reippaita. Nuorissa löytyy iloa ja energiaa, jota mieluusti näin vanhemmiten katselee.










Nyt tytöt juhlistivat työrupeamansa loppua menemällä ulos syömään...


Minulla oli eilen täällä mökillä Naistenpiiri. Huomaatte varmaan, että siellä piiri missä Marita. Ei piiriin tarvita kuin 3+ naista. Yksin tai kaksin ei voi piiriä oikein muodostaa. Meillä oli tunnelmallinen ja kodikas ilta viiden naisen kesken. Tutustuimme toisiimme ja jokainen totesi, että tällaista henkireikää tarvitaan.


Tällä viikolla on Ravintola Aurora Skyn viralliset avajaiset, jonne saapuvat vanhempani ja siskoni perheineen. Hulinaa täyteen tulee siis möksykkä :)




Kuvassa isän kanssa...

Näissä merkeissä, melkein vuorotteluvapaani puolessa välissä - apua...!





Mökkielämää

perjantai 6. tammikuuta 2017

Tammikuu Lapissa. 

Pakkasta lähemmäksi -40 C. 

Mökki, jossa asun tuntui jäähtyvän uhkaavaa vauhtia, mutta onneksi lisäpatterin ja takan avulla sain ison mökin takaisin lämpimäksi. Mökissä on nukkumatilat 12 hengelle. Mökissä on mukavaa, sillä tyttäreni on ystävättärensä kanssa töissä Ravintola Aurora Skyssä. 
Meillä on kiva kolmen naisen kommuuni :)

Tytöt lähtevät ensi viikolla omille teilleen. He muuttavat Bulgariaan Dobrichin kaupunkiin vaihto-oppilaiksi puoleksi vuodeksi (Varna University of Management). Minä jatkan täällä. Ensi viikolla tulee sukulaisia enemmänkin, sillä meillä on Aurora Skyn viralliset avajaiset.

Olen nauttinut Lapin talvesta. Taivas on uskomattoman kaunis joka päivä. Lumi tuo valoisuutta ja revontulet ovat jotakin uskomatonta! On ollut mukava tutustua uusiin ihmisiin ja tehdä yhteistä projektia: luoda elämyskohdetta Leville. Olemme tainneet onnistua, sillä Tripadvisorissa Levin Iglut on noteerattu jo toiseksi parhaimmaksi kohteeksi Levillä!










































Mukavaa loppiaista ja viikonloppua!