perjantai 30. joulukuuta 2016

Vuodenloppua!

Muutama sananen täältä kotoa, jonne hetkeksi lennähdin uutta vuotta vastaanottamaan ja huilaamaan. Oli hurja muutos tulla talven valkeudesta tänne talven vihreyteen. Tosin ensi viikoksi on luvassa Siperian tuulia ts paukkupakkasia, joten ehkäpä jopa -40°C:ssa sitten kärvistellään. 

Eka kuukausi on ollut aikamoista pyöritystä minulle ja meille kaikille! Eilen oli englantilaiset häät kodassa kera porojen ja morsiusneitojen ja uudenvuoden aattona saapuu igluille superjulkkis kihlautumaan, jota en tietty voi paljastaa...!

(EDIT: kts Iltalehti...)

Asiakkaita on riittänyt runsaasti ja hyvin olemme pystyneet heitä palvelemaan. Täytyy sanoa, että Ravintola Aurora Sky on erikoisuutensa vuoksi herättänyt hurjasti kiinnostusta. Erikoista on sijainti, rakennuksen arkkitehtuuri, lasikatto revontulinäkymineen, sisustus sekä maailman paras ruoka!

Syystä voimme olla ylpeitä ja ennenkaikkea kiitollisia.

Asiakkaat ovat ihania, maailman parhaita ja heidän palvelemiseensa ei koskaan väsy :) Tuli vastaan sitten mitä ihmeellisimpiä toiveita tai pyyntöjä.

 Joo, niistä voisi kohta kirjoittaa romaanin...






Terv. Marita ja vierellä Roosa (jouluapulaisemme)


torstai 22. joulukuuta 2016

Uudet sävyt igluissa

Premium iglut, jotka ovat halutuimpia ja arvokkaimpia sijaintinsa ja näkymiensä takia, kokivat uudistuksen tänä kautena.

Voi vain todeta: 

nyt ovat värisävyt kohdillaan.

 Kiitos Mirsalle !








Uusista igluista tuli harmonisia. Eikä niidenkään näkymissä ole valittamista, jos puut ovat saaneet kauniin lumipeitteen.






Huomenaamulla on lento Leville, jonne osa perheestä lähti jo autolla. Kyllä sinne mieluusti meneekin, sillä siellä luvassa on kunnon talvisäät. On meidän Lappi ihana, kun se edelleen tarjoaa lunta ja talvea. 






sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Jouluaaton ja Uudenvuoden juhlaillallinen











Menuissa mitä tuleman pitää. 

Warmly welcome!

Huomenna tämä tyttö suunnistaa etelään. Jouluksi takaisin Leville perheen kanssa. Toiveissa on pakkasjoulu, valkoista lunta ja perheen kanssa yhdessäoloa, rauhoittumista -  ja saammehan mukaan erään perheen josta kerroin täällä . Silloin ei ollut tietoakaan vuorotteluvapaasta eikä ravintolasta. Elämä on...yllättävää.










torstai 15. joulukuuta 2016

Ladies and Gentlemen

 Pieniä katseenvangitsijoita löytyy ravintolan asiakas-WC- tiloista. 

Mirsan suunnittelemia...



















Toivottavasti kohta ennätän kertomaan menuista

 - nam!








lauantai 10. joulukuuta 2016

Ravintola Aurora Sky


Siinä se sitten on: 

kuuden kuukauden ponnistus. 

Tarvittiin ihme, että tämä toteutui tässä aikataulussa ja näillä resurseilla: 



Ravintola Aurora Sky iltavalaistuksessa










Warmly welcome!

Pöytävaraukset: 045-1625606





perjantai 9. joulukuuta 2016

Maa on niin kaunis...

"Maa on niin kaunis kirkas Luojan Taivas..."

Joulufiiliksiä alkaa nousta mieleen hiljaiseen...:)

Lappi on ehdoton paikka talvi/jouluihmiselle. 

Viime yönä klo 23 maissa taivas oli täynnä vihreitä tanssivia revontulia, joita juoksimme ulos siskon kanssa ihastelemaan. Uskomaton luonnonnäytelmä!

Ja päivisin en lakkaa ihmettelemästä kauniita värejä taivaanrannassa -

Alla olevat kuvat ovat Levin Utsuvaarasta iltapäivällä klo 13 maissa:
























keskiviikko 7. joulukuuta 2016

7. päivä Levillä

Kylläpä aika menee hurjaa vauhtia - 

viikko on vierähtänyt hulppeasti.

Ravintolan avaus onkin aika mielenkiintoinen juttu, jota en arvannut ikimaailmassa kokevani. Mutta elämä onkin yllätyksiä täynnä, kuten tässä on tullut viimeaikoina todettua...:)

Säätila on vaihdellut muutamasta miinuksesta - 30 asteen paukkupakkasiin. Villapaidat ja - sukat ovat vihdoinkin käytössä!

Tänään ihailin ja ihmettelin alla olevaa näkymää ravintolamme ikkunasta. Taivas oli kauniin vaaleanpunaisen sininen. Tässä paikassa on jotakin erityistä ja rukoukseni onkin, että jokainen igluvieras ja ravintola-asiakas voisi kokea hyvän ruuan lisäksi palasen taivaankosketusta...







maanantai 5. joulukuuta 2016

1. viikko takana

Tervehdys Leviltä! Täällä pakkasta - 14 C ja selkeä taivas. Talvi!

Hyvä aikomus oli keskittyä postailemiseen, mutta mulla on ollut kiire :)

Saimme Ravintola Aurora Skyn avattua aikataulussa 1.12 ja se oli pääasia.

Kukitimme ensimmäiset aamiaisasiakkaamme, singaporelaisen pariskunnan. He olivat ihan hämmennyksissä :)











Olen onnellinen, että lopputulos on suorastaan...upea!  Kiitos Sisustustoimisto Hohde ja Mirsa Kaartinen. Kupari, musta puu ja kivi sopivat hyvin tänne. 

Täytyy mennä taas - mukavaa itsenäisyyspäivän aattoa!


Palataan!






maanantai 28. marraskuuta 2016

Enää yksi yö

Hei!

Huomenna seikkailu alkaa.

Päätin ajaa autolla Leville. 

Olen vielä puoli päivää töissä, joten ajan ensin Ouluun ja yövyn siellä Satamahotellissa. Matka kestänee n. 8 h, joten olen siellä puolen yön tienoilla.

Keskiviikkoaamuna suuntaan Leville, arvioitu saapumisaika on n. klo 12.00.

Superjännää! Näen ensi kertaa livenä uudet iglut ja Vastaanotto - ravintolarakennuksen.

En malta olla laittamatta kuvaa uudesta iglusta, jonka upean sisustuksen on toteuttanut 

Mirsa Kaartinen  ja Sisustustoimisto Hohde.







Luvassa pakkasta, lumipyryä ja satoja kilometriä.

Ja mitä sen jälkeen ? - pysykää kuulolla...:)


Marita





keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Sadan päivän irtiotto


Levi. 

Utsuvaara. 

Isäni.

Visio.







Alussa oli neljä lasi-iglua ja kammi.

Sitten igluja oli kaksitoista.

Ja nyt niitä on kahdeksantoista.













Ja mikä olisi iglukylä ilman ravintolaa?



Saanen esitellä:

Ravintola Aurora Sky










Tästä tulee huikea, upea paikka, jonne pääsen viikon kuluttua 

- 100 päivän irtiottoni alkaa...







sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Kauniin kodin WC tila



















Minulla on ollut tarkoitus ottaa kuvia ystäväni harmonisesta vaaleasävyisesta kodista. Jo pikku-WC on tunnelmaa täynnä ja se ihastutti niin paljon että riittäköön näin alkuun. Jatkossa seuraa lisää kuvia heti kun ennätän niitä ottamaan.

Mukavaa alkavaa viikkoa - 

lumi on maassa ainakin meillä ja se tuo paitsi lumitöitä myös valoa :)






sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kohti uusia ovia...

Suljin eilen yhden oven mielessäni haikeus, mutta myös kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että olin saanut viettää yhden elämäni parhaimmísta kesistä - kesämökissä! Tämä saattaa kuullostaa tutulta ja arkiselta, mutta minulle se oli uutta ja erilaista. Valitettavasti kaikki päättyy aikanaan ja niin päättyi myös vuokrasopimukseni.












Nämä kännykällä otetut heikkolaatuiset kuvat haluan säilöä sydämeni sopukoihin ja palata niihin aina kun ikävä iskee.




Mutta en vaivu murheeseen, sillä tiedän, että aina kun yksi ovi sulkeutuu, uusi avautuu...






Tämä jääköön vielä sumuverhon taakse, mutta se on todellisuutta jo kuukauden kuluttua :)


Kohti uutta viikkoa ja uusia ovia, joita saamme avata koko ajan elämässämme!



T. Marita


lauantai 22. lokakuuta 2016

Uusi ystäväni

Elämässä tapahtuu nyt niin hurjan paljon. Joku voi ihmetellä miksi haluan jakaa täällä julkisesti asioitani, mutta en voi olla hiljaa, sillä sieluni, mieleni ja koko minäni riemuitsee :) Riemuitsee siitä kun Herra on niin hyvä! Hän vaan on hyvä! Voi vitsit kun te ihmiset tajuaisitte mikä rakastava Isä meillä on. Varmasti lakkaisitte murehtimasta oitis, masennukset ja ahdistukset saisivat kyytiä ja maa olisi täynnä onnellisia ihmisiä. Vaikka sanotaankin, ettei usko tee sen onnellisemmaksi, vastoinkäymiset on vain helpompi kestää. Mutta mä olen toista mieltä, enkä ole edes vastakääntynyt vaan voin puhua 32 vuoden kokemuksella.

No mitä sitten on tapahtunut?

Ensinnäkin minun täytyy kertoa uudesta ystävättärestäni 42 vuotiaasta M:sta. M on Syyriasta Suomeen muuttanut pakolainen. Tai oikeastaan maahanmuuttaja, sillä hänet tuotiin YK:n toimesta Suomeen kiintiöpakolaisena tänä kesänä. En tiedä saiko hän juurikaan mitään perehdytystä, opastusta tms sillä meillä ei ole yhteistä kieltä - vielä. Tulkin kautta sain selville, että hän on ollut suurinpiirtein yksin kodissaan viimeiset 3 kuukautta. Ihminen, joka on ollut perheen ja suvun ympäröimänä, joka rakastaa laittaa ruokaa, on iloinen, seurallinen, huumorintajuinen ja energinen.

M lähti kotimaastaan n. 7 vuotta sitten kun tynnyripommi osui hänen taloonsa. Hän itse ei ollut paikalla, mutta hänen neljä lastaan olivat. Kolme poikaa ja tyttö. M menetti kaiken. Mies oli kuollut jo aiemmin. M:n silmiin nousivat kyyneleet hänen näyttäessään kuvaa lapsistaan, joka lienee ainoa säilynyt kuva.

Tutustuin M:n MLL:n "Ala ystäväksi maahanmuuttajanaiselle" - kurssin kautta. Pari viikkoa sitten minulle soitettiin, että nyt oli löytynyt "match" - ihan kuin Tinderissä :) Tapasimme samana iltana jolloin oli tulkki mukana. Sen jälkeen olemme tavanneet jo kolme kertaa ja viikonloppuna tapaamme jälleen. Joka kerta kun olen viettänyt aikaa M:n kanssa, minulla on äärettömän onnellinen olo. Minusta tuntuu, että olen saajaosapuoli enemmän kuin hän. Niin paljon kiitollisuutta ja rakkautta hän osoittaa minulle. Tähän mennessä se on tapahtunut ruuan välityksellä. Voih, miten saan hänet ymmärtämään että minä en jaksa kaikkia niitä ruokia, jotka  hän lopulta pakkaa minun mukaani.

 Olen tajunnut entistä selvemmin - ei ole niinkään väliä mitä meillä on, vaan mitä voimme antaa. Todellinen onni löytyy jostakin muualta kuin merkityksettömistä asioista. Usein kysytään miksi Jumala ei tee mitään kärsivien ihmisten kohdalla. ME olemme Jumalan kädet ja jalat. ME toimimme Jumalan välikappaleina, jos vain annamme hänelle luvan ja mahdollisuuden siihen.








sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Ensilumi ja naiset valloittivat Levin iglut

Sain viettää viikonlopun Levillä yhdentoista ihaNaisen kanssa. Olipa erikoisen vaihteleva viikonloppu ilmojen puolesta: aurinkoa, upea auringonlasku, täysikuu, jäätävää tuulta ja sumua ja lopuksi lumisadetta, joka muuttui selkeäksi siniseksi taivaaksi ja auringonpaisteeksi. Revontulia emme tällä reissulla nähneet.

Vaihteleva oli ohjelmammekin: saimme ihastella poroja, jotka tulivat aamulla kurkkimaan iglujen ikkunoista, patikoimme hyytävässä tuulessa Levin huipulla, kylvimme ja saunoimme, nautimme hyvästä ruuasta ja toistemme seurasta. 

Vietimme pari hetkeä perusasioiden äärellä: kuinka meitä kehoitetaan olemaan murehtimatta mistään. Joka päivälle on varattu oma "vaivansa", joten miksi tuhlata täksi päiväksi annettua voimaa ja energiaa huomisen murheeseen, jota ei kenties tulekaan? Siis huomista tai murhetta...)

Sykähdyttävää, virkistävää ja muisteltavaa moneksi päiväksi eteenpäin ainakin minulle:














































Levin huikeat näkymät piirtyivät mieliimme...:)


Kiitos naiset ja Levi!