Koronan kourissa

No emme onneksi ole, ainakaan vielä...

Itseasiassa meillä on asiat hyvin: sain perheeni kokoon Uudellemaalle. Se tiesi minulle pika-ajomatkaa Jyväskylään ja takaisin noutamaan riskiryhmään kuuluva opiskelijapoikamme kotiin päivää ennen kuin maakunnan  raja sulkeutui. Nyt minulla on hyvä olla; kukaan meistä ei ole yksin ja me kaikki olemme toistaiseksi terveitä. Kiitän Jumalaa joka aamu kun herään, avaan silmäni ja minulla on hyvä ja terve olo. Se on suurta!

Tuo otsikko juontuu siitä, että nyt voi sanoa, että koko maailma on koronaviruksen kourissa. Se on hämmentävää. Miten pieni virus pääsi yllättämään tämän ihmiskunnan niin totaalisesti?  Joka tuutista tulee koronaa ja miten siltä tulee suojautua. Olen samaa mieltä; kiellot, varoitukset ja kehoitukset pitää ottaa vakavasti.

Minä mieluusti alkaisin nähdä hengitys- ja silmäsuojaimia enemmän katukuvassa. Mutta jotenkin ne meitä suomalaisia nolostuttavat, emme halua ylireagoida ja erottua joukosta, vaikka muualla maailmassa henkilökohtaiset suojaimet ovat jo ihan normi. Totuus kuitenkin on, että virus pääsee elimistöömme nenän, suun ja SILMIEN kautta. Ja se on oikeastaan ainoa tapa suojella muita jos me oireettomana levitämme virusta, joka uuden tietämyksen mukaan leviää jopa hengitysilmassa.

Nyt toivoisin että katsoisit nämä lääkäri Pekka Reinikaisen videot. Hänen sanomansa on WHO:n ohjeiden noudattaminen ja aggressiivisen testaamisen käynnistäminen.

Reinikaisen rauhallista ja selkeää puhetta jaksaa kuunnella, joten please, käytä hetki aikaa nyt kun sitä on ja kuuntele faktatietoa.


Osa 1

Osa 2

T. Marita

Mitä sinulle sanoisin?

Maailma on myllerryksessä.

Kukapa olisi vielä muutama viikko sitten arvannut missä tilanteessa tänään olemme. Suomi sulkeutuu. Ihmiset ovat sisimmässään hädissään ja huolissaan tulevaisuudesta. Pysynkö terveenä? Entä lähimmäiseni? Miten tulemme toimeen kun kaikki se jonka varaan laskimme on romahtamassa?

Uskovaisena ihmisenä koen velvollisuudekseni sanoa teille rohkaisun, uskon ja toivon sanoja.

Mitä sanoisin?

Ensinnäkin haluan sanoa että Jumalalla on kaikki kontrollissa. Hän on elävä Jumala, jolla on kaikki valta ja voima. Hän on nähnyt tämänkin tilanteen jo edeltäkäsin. Ja tietää mihin kaikki tulee johtamaan. Jumala haluaa että me kriiseissä juoksemme hänen siipiensä suojiin. Hän lupaa pitää meistä huolen, kun kuljemme johdatuksessa ja rukoillen. Ehkä Hän ei muulla keinoin saa huomiotamme.

Maailma myrskyää, mutta siitä huolimatta meillä voi olla rauha sisimmässä. Itse yhä useammin laitan TV:n ja somen kiinni ja tartun raamattuun, josta ammennan toivoa, lohtua ja ihania lupauksia

kuten Psalmi 91:

Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: »Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.»

Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt.

Saat omin silmin nähdä, miten kosto kohtaa jumalattomia. Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.

Mitä sinulle sanoisin?

Haluan sanoa sinulle Johanneksen 3. kirjeen luvun 2 sanoin:

”Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt 

ja pysyt terveenä, niin kuin sielusikin menestyy.” 

T. Marita