maanantai 22. elokuuta 2016

Suussasulava raparperipiirakka














Tähän aikaa vuodesta tulee tarve hyödyntää puutarhan ja metsän antimia.

Vasta eilen sain kiskottua maasta raparperit, jotka olivat kasvaneet jo aika valtoimiksi. Googlailin sopivan helppoja piirakkaohjeita ja mielenkiintoisin löytyi Kinuskikissan sivuilta, jossa raparperi keitetään hillokkeeksi sokerin kanssa.

Piirakka tehdään britakakku-periaatteella, kermavaahto oli tässä tapauksessa korvattu Creme Fraichella.

 Loppu hilloke säilyy jääkaapissa viikon tai pari. Sitä voi käyttää esim. paahtoleivän päällä, syödä jogurtin tai jäätelön kanssa ja lopun hillokkeen voi pakastaa, joten talvellakin saa helposti tekaistua tätä mainiota piirakkaa :)

Kylläpä oli hyvää vaniljakastikkeen kanssa!







lauantai 6. elokuuta 2016

Minä olen ihme, suuri ihme...





Tänään oli sellainen kerran elämässä päivä. Tiedättekö, kun aika pysähtyy ja kokee vain valtavaa onnen tunnetta.

 Tutustuin puolisooni 22 vuotta sitten, jolloin hän oli kahden pienen pojan yksinhuoltajaisä. Pojat olivat 9 ja 6 vuotta. Minusta tuli äiti heille. Heti alusta lähtien mies ja pojat ottivat minut omakseen. Olin 34 vuotias sinkku, jolla oli kaipaus omaan perheeseen. Palaset loksahtivat kohdalleen. Eilen nuoremmalle pojista syntyi pieni tyttövauva, Näin elämä menee eteenpäin ja uskon, että suuri käsi johdattelee näitä elämän kiemuroita. Välillä on murheen laaksoja, mutta sitten taas ilon päiviä. Parasta kaikessa on, että saamme olla turvassa ja luottavaisin mielin.

Siunasimme tänään tätä pientä ihmistaimea, joka on ihme, suuri ihme, kuten Psalmissa 139 sanotaan:

"Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä."

Ihmettä kaikki, koko tämä elämä!






keskiviikko 3. elokuuta 2016

Loma jatkuu...

Mökkikärpänen on todenteolla puraissut!

Loma on jatkunut hyvissä merkeissä - hellesää on vaihtunut ukkoskuuroihin ja sitten taas aurinko pilkistänyt pilven takaa. Järven vesi on lämmennyt - uinut olen joka aamu ja ilta. 

Murtuneet varpaani ja revähtänyt nivelside toisessa jalassa alkavat parantua. Tosin jostakin syystä sain kammottavan hermosäryn (issias?) vasemman puolen alaselkään, josta särky säteili reittä pitkin alas pohkeeseen. Kauhistuin lukiessani netistä, että vihlovan säryn paraneminen voi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Särkylääke tai jumppa ei tuntunut auttavan. Tiedän että rukouksen avulla voi parantua ja tuskissani soitin läheiselle ystävälleni ja pyysin häntä rukoilemaan säryn puolesta. Ja tiedättekö, rukouksen aikana kipu alkoi helpottaa ja pikkuhiljaa katosi kokonaan. Pystyin illalla täysin kivuttomassa tilassa nauttimaan Juha Tapion konsertista, jossa olin vanhempieni kanssa Mäntässä. Tämä on ihmeellistä ja tahdon kertoa rohkaisuna, että Jumala voi auttaa ja Jeesuksen nimessä meillä on voima ja valta parantaa sairauksia. Eli kärsin kuukausien sijasta vain kolme päivää.



Aamu-uinti on parhautta


Päivän saalis


Juha Tapiossa on hyvää karismaa


Ukkosen jälkeinen maisema auton lasin läpi kuvattuna - auto oli pakko pysäyttää ja kännykällä napata kuva.

Mökkimietteitä...



Kesäselfie tyttären kanssa

Olen kiitollinen tästä kesälomasta, joka jatkuu vielä ensi viikon. Nyt olen käymässä kotona, sillä meistä on tulossa isovanhempia hetkenä minä hyvänsä. Mieheni nuoremmalle pojalle on tulossa vauva....




perjantai 22. heinäkuuta 2016

Ensimmäinen lomaviikko takana...

Ensimmäisenä lomaviikkona oli tarkoitus rauhoittua, mutta viikkoon mahtui melkoisesti aktiviteettejakin: sukujuhla, sukulaisia, taidenäyttely ja jopa pikainen käväisy Seinäjoella jalkapallo-ottelussa.

Sain kyllä vietettyä kiireettömiä, rauhallisia hetkiä mökilläkin uppoutuen ihanaan hiljaisuuteen ja rauhaan. Seurana kirja ja Radio Dei. Saunan lämmitys iltauinteineen kuuluivat joka päiväisiin rutiineihin. Keräsin mustikoita ja sieniä. Välillä koko perhe oli mökillä, mutta muutaman päivän olin ihan itsekseni.

Minulle sattui pieni haaveri; kompastuin pimeässä laiturilla mennessäni ottamaan kuvaa täysikuusta ja kuunsillasta. Nivelside revähti uhkaavannäköisesti, mutta onneksi pystyin kävelemään. Tosin nilkka on ihan turvoksissa ja aristaa. Hassua, sillä olin toisesta jalasta murtanut pari varvasta viikkoa aikaisemmin kompuroidessani terassilla kukkien nyppimisessä. Onneksi vammani eivät ole niin vakavia, että kauan odotettu loma olisi mennyt pieleen, mutta lenkkeilyn saan unohtaa...sen sijaan voin harrastaa soutelua :)

Siinäpä sitä ensimmäiseksi viikoksi...















Nyt olen käymässä kotona ja valmistaudun kummityttömme rippijuhliin.

Hellettä luvassa, joten arvannette minne mieleni suuntautuu. 

Lämpimin kesäterveisin,

Marita




sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannustunnelmia

Olemme juuri kotiutuneet juhannuksen vietosta. Olimme "omalla" mökillä ja aattona suvun kanssa vanhempieni mökillä. Välimatkaa on vain 30 min, joten tämäkin asia on jännästi järjestynyt. Tänä vuonna ilmat osuivat nappiin. Ainoa miinus olivat hyttyset, joita koitimme karkoittaa erinäisin keinoin. Mutta onneksi sisätilat saimme pidettyä hyttysvapaina, joten yöt sujuivat rauhaisasti.

Juhannusaattona istahdin laiturille. Tunnelma oli unenomainen. Oli niin kaunista ja rauhallista.

Seuraavat kuvat on otettu n. klo 23.00 yöllä:

























Ja nämä kuvat on otettu hieman aimmin kun aurinko vielä paistoi


















 Ja loppuun tunnelmakuvia suvun mökiltä: