Valloittavassa salaisuudessa olemme sivulla s. 60
"Menetettyämme luottamuksen Jumalaan uskomme, että meidän on otettava asiat omiin käsiimme saavuttaaksemme sellaisen elämän, jota tavoittelemme. Kipuilemme sellaisen tyhjyyden kanssa, jota mikään ei näytä voivan täyttää"
 |
| ..siskojeni kanssa kesällä 1986 - olin palannut Suomeen juuri Meksikosta |
Minulta on joskus kysytty, miten tulit uskoon?
"Lapsenuskokauteni" jälkeen aloin ajatella, että usko ei ole minua varten, "ei vois vähempää kiinnostaa...", elämässä pitää olla hauskaa ja menoa. Olin saanut kirkon toiminnasta, jumalanpalveluksista ja virsistä tylsän ja kaavamaisen kuvan. En ymmärtänyt hengellistä kaanaankieltä.
Mutta Jumala alkoi vetää puoleensa, kutsumaan (lieneekö joku rukoillut puolestani?)...se tapahtui siten, että aloin miettiä asioita kuten, mitä tapahtuu kun kuolen, pelastunko, onko taivas ja helvetti olemassa, miksi ihmiset tekevät niin paljon pahaa...miten löydän perheen ja paikkani tässä maailmassa, mikä on tehtäväni ja elämäni tarkoitus?
Lopulta minulla oli kaksi vaihtoehtoa,
joko heittäydyn Jumalan varaan, otan vastaan Jeesuksen sydämeeni ja kokeilen toimiiko se, mitä uskovaiset sanovat
TAI
unohdan koko jutun - (ja mahdollisesti tämä oli viimeinen kerta kun Jumala kutsui).
joko heittäydyn Jumalan varaan, otan vastaan Jeesuksen sydämeeni ja kokeilen toimiiko se, mitä uskovaiset sanovat
TAI
unohdan koko jutun - (ja mahdollisesti tämä oli viimeinen kerta kun Jumala kutsui).
Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon -
ja se toimi!
Minulle tuli valtava halu lukea Raamattua (erityisesti UT:a) ja muistan ajatelleeni:
"Hei, kaikki mitä täällä lukee, on totta!" Ensimmäistä kertaa ymmärsin lukemaani, se oli huikeeta! Monet asiat Raamatussa olivat kuin suoraan omasta elämästäni.
Usko on vapautta olla oma itseni, vapaus ja voima tehdä oikeita asioita, vapaus rakastaa. Jumalan rakkauden avulla pystyy rakastamaan jopa ikäviä ihmisiä :) Usko on vapaus pelosta, ahdistuksesta, yksinäisyydestä ja kuolemanpelosta. Enää ei tarvitse pelätä edes sairauksia tai katastrofeja, sillä Jumala on niissäkin kanssani.
ja se toimi!
Minulle tuli valtava halu lukea Raamattua (erityisesti UT:a) ja muistan ajatelleeni:
"Hei, kaikki mitä täällä lukee, on totta!" Ensimmäistä kertaa ymmärsin lukemaani, se oli huikeeta! Monet asiat Raamatussa olivat kuin suoraan omasta elämästäni.
Uskoontulo oli helpotus - palaset loksahtivat kohdalleen ja elämälleni tuli merkitys.
Uskoontulo oli kuin olisi palannut kotiin. Tai kuin kupla ympärilläni olisi puhjennut.
Hetkessä oloni oli toisenlainen, levottomuuden sijaan sain rauhan, sillä Jumalan
Pyhä Henki laskeutui sydämeeni ja on pysynyt siellä 27 vuotta. Se on ihme!
Hetkessä oloni oli toisenlainen, levottomuuden sijaan sain rauhan, sillä Jumalan
Pyhä Henki laskeutui sydämeeni ja on pysynyt siellä 27 vuotta. Se on ihme!
Usko on vapautta olla oma itseni, vapaus ja voima tehdä oikeita asioita, vapaus rakastaa. Jumalan rakkauden avulla pystyy rakastamaan jopa ikäviä ihmisiä :) Usko on vapaus pelosta, ahdistuksesta, yksinäisyydestä ja kuolemanpelosta. Enää ei tarvitse pelätä edes sairauksia tai katastrofeja, sillä Jumala on niissäkin kanssani.
Elämäni ei todellakaan muuttunut tylsäksi, vaan päinvastoin - jännittäväksi seikkailuksi...
...mm. vuoden kuluttua tuosta hetkestä olin Anastasis-laivalla Kanadan Viktoriassa,
jossa tutustuin nuoriin ihaniin kristittyihin ihmisiin ympäri maailmaa
Laivalta matkustimme Meksikkoon, jossa oli hiljan tapahtunut suuri maanjäristys. Toimimme mm. orpokodeissa, ruuanjakelussa ja osa porukkaa rakensi väliaikaistaloja
...mm. vuoden kuluttua tuosta hetkestä olin Anastasis-laivalla Kanadan Viktoriassa,
jossa tutustuin nuoriin ihaniin kristittyihin ihmisiin ympäri maailmaa
 |
| YWAM-järjestön Anastasis-laivalla... |
 |
| ...laivalla mm. rapsuttelin ruostetta vesisäiliöistä kuvan ladien kanssa... |
 |
| Orpokodissa v. 1986 - mitähän tämän neidin elämässä on tapahtunut?. |
Miten ihanaa katsoa taaksepäin ja muistella näita aikoja.
Seikkailut eivät siihen loppuneet, vaan ovat jatkuneet tähän päivään saakka - jopa tämä blogimaailma on eräänlainen seikkailu...
Uskon vakaasti, että kaikella on tarkoituksensa.
Uskon vakaasti, että kaikella on tarkoituksensa.
What is your life story?
Oikein kiva oli lukea kirjoituksesi uskosta. Toimitko edelleen aktiivisesti seurakunnassa?
VastaaPoistaKuulutko luterilaiseen kirkkoon vai johonkin vapaaseen suuntaan?
Kivat sivut Sinulla.
KesäEsa: Minusta tuli ns. yhteiskristillinen eli kaikki seurakunnat, joissa uskotaan Jeesukseen kelpaavat. Lähellä sydäntä ovat useat kristilliset järjestöt mm. Lähetysnuoret ja One Way Mission. Olen toiminut mieheni kanssa avioliittotyössä ja nykyään vedän Naistenpiiriä kodissani.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi - mielenkiintoinen harrastus sinulla!
Ihana kertomus uskoon tulostasi, Kiitos!
VastaaPoista-Hanne-
Ihana lukea uskoon tulostasi!
VastaaPoistaMinä uskon Jumalaan, mutta en ole aktiivinen kirkossa käyvijä....
mutta usko antaa lohtua ja voimaa, niin kuin kirjoitit!
ihanaa tulevaa uutta viikkoa!
Hanne: Oli ihana muistella sitä pitkästä aikaa. Mukavaa viikkoa sinulle!
VastaaPoistaKirsikka: En minäkään kovin aktiivisesti kirkossa käy. Sinulle myös siunattua viikkoa!
Ihana kurkistus sun menneisyyteen :) Aivan valloittava suorastaan!! Kiitos tästä ja ihanaa uutta viikkoa ystäväiseni!
VastaaPoistaMaria dear! Olet ihanan kultainen, kuin 3. pikkusisko!
VastaaPoistaMarita - ihania muistoja vuosien varrelta - ja - minun piti oikein kaksi kertaa katsoa, että oletko se sinä todella tuossa kuvassa, niin on Katin näköä! Ja hyvä muistuttaa mieliin, että mikä elämässä todella on tärkeää.
VastaaPoista/Sari
Sari: Ihanaa on ollut nämä vuodet ja ihan hirvittää, miten nopeasti ne ovat kuluneet..Olen saanut paljon aarteita, joista yksi olet sinä :)
VastaaPoistaKiitos kun jaoit uskoon tulosi rohkeasti! On ollut hienoa saada seurata sitä, miten Jumala on sinua johdattanut eteen päin kiehtovien vaiheiden läpi. Tapaamista odotellen serkku-Kirsi
VastaaPoistaKirsi-serkku: Sinulla ja miehelläsi oli ratkaiseva osuus uskoontulossani. Ilman rukouksianne tuskin olisin nyt tässä. Tapaamista minäkin odottelen...!
VastaaPoistaIhana kirjoitus - nähdään huomenna
VastaaPoistaNähdään Kati-sisko (oikella reunimmainen) :)
VastaaPoistaKiitos mahtavasta todistuksesta ja rohkeudesta jota olet osoittanut Jumalan lapsena! Lukisin näitä todistuksia vaikka kuinka jos niitä vaan ihmiset kirjoittaisivat, mutta kyllä harva haluaa tai uskaltaa. Tosin kun Jumala on Henkensä kautta sydämessä halut kyllä muuttuvat sellaisiksi että uskosta haluaa kertoa! Siunausta edelleen ja aina sinulle. Toivottavasti näet tämän tekstin, kun kirjoitan näin kesällä 2012!
VastaaPoistaToki Kaisa luen jokaisen kommenttini:) Kiitos tästä! Kai minä olen vähän hullu, kun uskallan tällaisia laittaa, mutta miksi piilotella ja salailla sellaista, mikä on ollut parasta elämässä? Minulla on ollut niin paljon siunausta ja elämä muuttuu aina vaan mielenkiintoisemmaksi - kiitos Jumallle kaikestta!
Poista