Viime keväänä 2010 kotipolkumme näytti tältä:
Tänä keväänä 2011 tältä:
Surullista.
Mutta iloista on,
että pian jotkut perheet saavan uudet kodit ja me uusia naapureita.
Toivottakaamme heidät lämpimästi tervetulleiksi!
Ostin tukikehikot marjapensaillemme
Minusta ne ovat hirmu tyylikkäät!
Helppo asentaa, tukevat ja käsitelty niin etteivät homehdu,
kuitenkin turvallisia syötävien marjojen kannalta.
Taisivat ovat Kekkilästä.
Hinta n. 25 €/kpl
Ihanan positiivisesti osaat ajatella - toivottavasti naapuriinne nousee kaunis talo ja sen myötä saatte mukavat naapurit :)
VastaaPoistaTäälläkin osa marjapensaista tarvitsisi uudet kehikot.
Mukavaa viikon jatkoa!
Surullista tosiaan, niin ihana polku...
VastaaPoistaMeillä on aivan ihana peltojen ympäröimä rantatie ja nyt pellolle nousee vieriviereen taloja... no, onneksi tie sentään säilyy yleisenätienä ja pääsemme Niilon kanssa edelleekin sinne kävelylle..:D
Niin, maisema todella muuttuu koko ajan. Ajelimme vähän aikaa sitten katselemaan lapsuuden kotipaikkaani, jossa asuin vielä aikuisena uudestaan muutamia vuosia. Sinne johtavan tien varret, missä ennen oli hevoshaka ja puutarha, oli rakennettu rivitaloja kolmeen varviin ja aivan vieri viereen. Tuli todella ahdistava olo.
VastaaPoistaNykyään kaikki talot rakennetaan aivan liian lähekkäin, oma rauha sekä oma piha on aivan olematon.
Raha ratkaisee kaiken, Pienestäkin maapalasta täytyy saada mahdollisimman suuri tuotto.
Kauniita nuo Fiskarssin marjapuskan tuet.
Meillä on niitä vanhoja pyöreitä, jotka ovat vihreän värisiä. Lisää täytyisi hankkia, mutta täytyy varmaan ostaa samoja, kuin nyt jo on.
Mukavaa tiistaita!
-Hanne-
Hassua kuinka kiinnymme johonkin tuttuun maisemaan. Ikään kuin omistaisimme sen. Meidän taloa vastapäätä kasvoi vielä kolme vuotta sitten upea kuusimetsä. Pohja oli pelkkää sammalta, metsä oli hämärän tunnelmallinen, puissa kasvoi naavaa ja mikä parasta sieltä sain usein perhaan herkkutattisatoni. Kunta omisti metsän ja kaatoi tukkipuiksi. Nyt paikalla on risukkoa ja suuria koloja metsätyökoneiden jäljiltä. Tateista ei voi uneksiakaan moneen vuoteen. Olin tosi suruissani, mutta nyt toki jo toipunut:) Tällaista tämä elämä vain on.
VastaaPoistaIhanaista toukokuuta:))
...siis parhaan...
VastaaPoistaminäkin kyllä olisin suruissani..
VastaaPoistajos nyt saisin valita ja olisin tällä viisaudella ;) varustettu haluaisin meiän maalaistalon keskelle maaseutua ja niin että varmasti tietäisin, että se sellaisena pysyykin..
nyt meidän maalaistalo on keskellä taajama-aluetta isolla pihalla, mutta kuitenkin taloja näkyy joka ikkunasta ja osa on niiiin pienellä tontilla, ei voi ymmärtää tätä tontti politiikkaa..
lämmintä toukokuuta!
Ellis: Minäkin odotan kauniita taloja ja uusia sisustusvinkkejä ;) Mukavaa viikonjatkoa sinne myös!
VastaaPoistaIrmastiina, Hanne, A-L ja Jaana: Kaikilla meillä näyttää olevan yhteisiä kokemuksia puista ja luonnosta, ja miten raastavaa on kun ne ne tuhotaan. Mutta ONNEKSI Suomessa on vielä paljon luontoa jäljellä. Kaikille teille ihanaa ja lämmintä toukokuuta!