Vihdoin ennätän istahtaa tietokoneen äärelle.
Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää Mariaa ja kertoa tapaamisesta hänen kanssaan. Marialla on upea Siirtolaisrouvana Baijerissa blogi. En muista milloin meistä tuli ystävät, mutta kiinnitin huomiota hänen bloginsa äärettömän hienoihin kuviin ja upeaan sisustukseen. Suurimman vaikutuksen kuitenkin teki se lämpö, joka Marian blogista huokuu. Pian huomasimmekin, että meillä on samanlainen arvomaailma ja aloimme käydä keskustelua myös sähköpostiviestein.
Matka mieheni kanssa sattui kulkemaan Munchenin kautta,
joten sain oivallisen tilaisuuden tutustua Mariaan ihan oikeesti :)
Tapaaminen oli sovittu raatihuoneen Glockenspielin eteen klo 11.00, jolloin figuurit tornissa tanssivat. Tämä oli rakkaan mieheni keksintö ;)
Tunnistimme tietysti heti toisemme. Kaunis vaalea nainen kahden suloisen lapsensa kanssa ja sitten me maratoonin jälkeisenä päivänä. Ihan kuin olisimme olleet vanhoja tuttuja, sillä tiesimme tarkkaan "toistemme nurkat" ja mieltymykset. Tuntui jotenkin hassulta, mutta hyvin turvalliselta ja luontevalta :)
Suunnistimme Isar - joen varrelle, jossa lapset saivat temmeltää ja me rupatella:
Maria harmitteli blogissaan, ettei hänellä ollut yhtään kuvaa meistä yhdessä, joten tässäpä niitä tulee:
Miten kiltisti suloiset, hyvinkasvatetut (ja puetut!) lapset jaksoivat kulkea pitkät matkat, kuunnella aikuisten juttuja ja poseerata kuvissa. Ilmiselvästi olivat tottuneet siihen:
Tässä (shoppailu)vaiheessa mies lähti omille teilleen .... ja me tyydyimme vain ikkunaostoksiin tässä liikkeessä.
Tapaaminen Marian ja lasten kanssa oli matkamme parasta astia, matkan, josta lisää tuonempana.
Blogiharrastukseni on antanut minulle paljon hyvää!
Ja luulen jopa, että tulemme tapaamaan vielä uudelleen,
ehkäpä seuraavan kerran Suomessa ;)
Tschüs ihana Maria!
