Älä droppaa mun tunnelmaa

lauantai 3. elokuuta 2019

Nytpä avaudun asiasta, joka harmittaa minua kovasti. Nimittäin ihmiset, jotka saavat minut pahalle mielelle. Meitä on kaikenlaisia ihmisiä, osa saa aikaan hyvät fiilikset, osa ovat neutraaleja ja sitten on niitä, jotka saavat mielen apeaksi ja harmistuneeksi. He tekevät sen kääntämällä kaiken mitä sanot negatiiviseksi, jolloin en lopulta uskalla sanoa enää mitään, paitsi pitkällisen harkinnan jälkeen. He käsittävät sanomisesi väärin tai he muistavat asiat väärin. Ja jos yrität alkaa oikoa asioita, menee tilanne väittelyksi ja ainoastaan hullummaksi. Tulee tunne, että on parempi ottaa etäisyyttä kuin haaskata energiaa johonkin, joka ei johda mihinkään. Tai nämä ystävät loukkaantuvat jostakin aivan pienestä ja mitättömältä tuntuvasta asiasta ja loukkaantuminen taas luo lisää loukkaantumista...

Olenkin miettinyt, että meidän sanoilla ja käytöksella on aika suuri mahti. Me voimme tällä elon tiellä jättää jälkeemme aika pahoja jälkiä tai vastaavasti me voimme rakentaa, tuoda hyvää mieltä, rohkaisua ja iloa.

Olenko siis hajottaja vai rakentaja?

Raamatussa kehoitetaan, että meillä olisi sellainen mieli kuin myös Jeesuksella oli (Fil 2:5) ja että tekisimme niitä tekoja, jotka Jumala meissä vaikuttaa (Fil 2: 13). Jokainen voisi mennä itseensä (minä mukaan lukien) miettien miten olen tänään käyttäytynyt. Me voimme aloittaa lähipiiristä, perheestä, ystävistä, naapurista, työkavereista, lista on loputon. Ja miten paljon parempi paikka tämä maailma olisi elää, jos me noudattaisimme Raamatun simppeliä neuvoa tässäkin asiassa.


Ei mulla muuta. Loma on loppu ja maanantaina töihin :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti