Valloittava salaisuus 24

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Hei, mitä kuuluu?
Minulle kuuluu ihania asioita, mutta myös hämmentäviä asioita. Eilen olin upeassa tapahtumassa, josta päällimmäisenä jäi mieleeni: "Naiset, elämämme on hyvin pitkälle sitä, miksi sen itse luomme, miten valitsemme ajatuksemme, miten suhtaudumme itseemme ja lähimmäisiimme..."

Mutta mitähän Valloittava salaisuus kirja sanoo meille (minulle) tänään:
'
" Jumalan avarassa rakkaudessa sielumme voi levätä. Rakkaus, jota saamme häneltä, ei ole sellaista, mistä meidän tarvitsisi taistella, joka pitää meidän ansaita tai jonka menettämistä meidän pitäisi pelätä. Se on lahjaa. Hän on  lahjoittanut sen meille."s. 134

Naisen olemus

"Naisen olemus on kauneus.
Juuri kauneutta tämä maailma kaipaa naiselta. Jossakin syvällä sisimmässämme tiedämme sen olevan totta. Koemme olevamme epäonnistuneet, mutta kuulkaa:

kauneus on ydintä, joka asuu JOKAISESSA naisessa. Jumala antoi sen naiselle. Se annettiin teille.

Jumalan luomakunta toitottaa kaikkialla ympärillämme hänen kauneuttaa ja hyvyyttään. Pitsimäinen siluetti jään verhoaman lahon puun kuoressa, pilven läpi tulvivat auringonsäteet, hiljaa sileiden kivien yli virtaavan puron ääni, naisen vartalon muoto ja jäätelöauton tuloa seuraavan lapsen kasvot - kaikki ne kertovat Jumalan hyvästä sydämestä... jos meillä on silmät nähdä se.

Kevään tulo ankaran talven jälkeen on niin riemullista, ettei sielu tahdo kestää.

Kauneus saattaa olla voimakkain asia maan päällä.
Kauneus puhuu
Kauneus kutsuu
Kauneus ravitsee
Kauneus lohduttaa
Kauneus innoittaa
Kauneus on yliluonnollista
Kauneus vetää meidät lähemmäksi Jumalaa

Jumala on antanut tämän kauneuden Eevalle, jokaiselle naiselle. Kauneus on naisen ydintä, sitä kuka hän on ja minkälainen hän haluaa olla."

Ja kuunnelkaapa tätä arvoisat sisustussisaret:

"Naiset haluavat tehdä pysyvän vaikutuksen maailmaansa

...teemme siitä kauniimman paikan elää.....!
Sisustamme kotejamme. Asetamme kukkia pöydälle. Retkelle otamme mukaamme posliiniset teekupit ja sievän pöytäliinan. Käytämme hajusteita, lakkaamme varpaankyntemme, värjäämme hiuksiamme ja lävistämme korvalehtemme, ja teemme sen ollaksemme yhä kauniimpia.

Kauneus on naisen ominaisuuksista keskeisin ja väärinymmärretyin. Kauneus on naisen olemuksen ydintä, jota jokainen nainen kantaa itsessään heti luomishetkestä alkaen. Ainoa mikä tukkii kauneudelta tien, on epäilyksemme ja pelkomme ja niistä johtuva piiloutuminen ja kamppailu, joihin lankeamme." (s. 144)

Kaunista sunnuntaita kauniit ja ihanat ystävät,
 keitä ruudun äärellä lieneekään!


7 kommenttia:

  1. Kiitos sanoista, jotka olet tänne tänään valinnut...:)

    VastaaPoista
  2. Tämän ei todellakaan ole tarkoitus loukata ja en tiedä miten sen kysyisin. Olen joskus miettinyt teitä "todella Jumalaan uskovia". Kuulun itsekkin kirkkoon, mutta siihen se jää. Rukoilen kun on oikein raskasta, mutta en koe onko siitä olevan apua.
    Jos teidän "uskovien" elämässä on raskasta (esim. töissä menee pitkään tosi huonosti, perheessä sairastellaan vakavasti) koetteko sen niin raskaana että ahdistaa? Vai onko se Jumalan tahto ja elätte tavallaan kaikki järjestyy ajatuksella??
    Kuten sanoin, ei tämän ole tarkoitus loukata vaan olen miettinyt jos saisin apua kirkosta. Jumanlanapalveluksista en koe saavani mitään :(

    VastaaPoista
  3. Irmastiina: kiitos itsellesi!

    Anonyymi: Voi miten ilahduin kun jätit viestisi, ja ymmärrän sinua 100%. Jos jätät sähköpostiosoitteeseeni viestin, niin vastaan mielummin sitä kautta sillä taidolla ja viisaudella mikä minulla on. Lyhyesti voin vastata nyt jo, että kyllä minuakin välillä ahdistaa, mutta ihan oikeasti on olemassa Jumala, joka välittää ja auttaa.

    VastaaPoista
  4. Voi, se on pitkään tuskallinen taival oppia elämään levosta käsin! Itselläni on ollut tekemistä tuolla saralla, mutta tässä ihan hiljattain tajusin taas, että mitä ihmettä minä stressaan kaikista asioista mille ei voi juuri nyt tehdä mitään!? On pakko antaa sija uskolle ja luottamukselle ja heittäytyä Jumalan tahdolle. Ottaa edes jokin pieni askel uskossa ja lakata liikaa itse järjestelemästä. Haluaisin itse että se usko on se joka vie, tuli vastaan mitä tuli.

    Ei se ole kellekään ihan helppoa!

    VastaaPoista
  5. HannaKonna: On vapauttavaa huomata että Jumala toimiii ihan arjen pienissäkin asioissa. Rukouksessa voimme kantaa kaiken Herralle, isot ja pienet murheet. Vain ottamalla uskon askeleita opimme luottamaan. Ja uskomme kasvaa, kun huomaamme, että tämä toimii!

    Ihanaa, kun sinulla on halu kulkea uskon tietä, Jumala kyllä vastaa!

    VastaaPoista
  6. Hei. löysin blogiisi mimmun blogin kautta. Ja oli ihan pakko kommentoida sillä luen tuota samaa kirjaa solussa. Palaan lukemaan blogiasi paremmalla ajalla.

    VastaaPoista
  7. Sanna: Kommenttisi oli mukava yllätys, kiitos! Ja olen ilahtunut, että kirja on aika tunnettu naisten keskuudessa. Tervetuloa uudestaan takaisin blogini pariin! Kohta taas terästäydyn ja alan päivittää ahkerammin, nyt flunssa ja siksi veto poissa...

    VastaaPoista