Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutarha. Näytä kaikki tekstit

Kesäistä rentoilua

torstai 2. heinäkuuta 2020

Muutama kuulumisrivi...

Ostin sup-laudan ja mieheni on ominut sen totaalisesti. Tänään hän lähti innoissaan suppalaudan (niinkuin hän sanoo) kanssa autolla Vuosaareen. Jonkin ajan kuluttua sain tekstarin ja kuvan täyteen pumpatusta laudasta tekstin kera: "MISSÄ MELA???" 

No melahan oli jäänyt terassille, sillä olin kuulemma siirtänyt sen väärään paikkaan :D :D Ei siinä miehen auttanut muu kuin palata kotiin...tosin mainitsin hänelle että ei tarvitse muistaa kuin kaksi asiaa suppaamaan lähtiessä, joista mela on se toinen :D



Itse pyöräilin sillä välin naapurissa asuvan ystäväni kanssa parinkymmentä kilometriä merenrantaan, 








jonka jälkeen siivosin terassin (sen, jonne mela oli jäänyt ja jolta mies oli sen käynyt noutamassa, mitä en tiennyt ja olin ihmeissäni siitä missä mela voisi olla)






eli sellaista menoa tänään mikäli jotakin kiinnostaa...:D










Puutarhassa tapahtuu

lauantai 30. toukokuuta 2020


Jatkan puutarhalinjalla, sillä sen parissa aika on etupäässä kulunut kesälomallani. Olen ostanut taimia, laittanut kukkapenkkejä, roudannut multaa, kuorikatetta, kiviä, tehnyt kivikkopuutarhaa, siistinyt tienvierusta, kaivanut, kitkenyt ja kitkenyt...

Puutarha on jatkuva työmaa. Pari päivää olin poissa ja kappas vaan - orvokit olivat nuukahtaneet ja vuohenputket alkaneet törröttää siellä täällä. Tulppaanit ilmiselvästi ovat nähneet parhaimmat päivänsä ja uudet perennat puskevat voimalla: kurjenniekka, fairy-ruusut, liljat jne. Tuomet ovat kukkineet tovin ja nyt valkoiset kukat varisevat maahan roskaten joka paikan. Puutarhassa tapahtuu koko ajan ja sekös tekeekin puutarhanhoidosta mielenkiintoisen ja haastavan.

















Lavakauluslaatikkoviljelmissä ei ole tapahtunut juurikaan mitään, vaikka olen kastellut siemeniä ahkerasti. Nämä kolme viikkoa kotona olivat ihania, sillä kerrankin pystyin ajan kanssa paneutumaan pihatöihin.

Huomenna ajattelin viettää "vapaapäivän" ja suuntaamme miehen kanssa retkelle Torronsuolle.  Maanantaina sitten menenkin takaisin töihin ja alkaa ne viimeiset päivät työelämässä




Viisivuotias kukkapenkkini

tiistai 19. toukokuuta 2020

Eräs blogini lukija toivoi kuvia kukkapenkistä, jonka perustin viisi vuotta sitten etupihan nurmikolle. Siispä eilen kävin kuvaamassa tämän hetkisen tilanteen. Itsellekin on mielenkiintoista huomata, miten penkki on muuttunut, jotkin kasvit ovat kasvaneet ja hengissä kuten raparperi, keijuargervot, kurjenmiekka ja riippahernepuu.

Pallotuijat ja pallohortensia kuivuivat pois, mutta tilalle olen istuttanut fairy-maanpeiteruusuja ja tänä vuonna köynnösruusun. Nyt kun on kompostori ja ennenkaikkea aikaa, niin ehkä saan ruusutkin kukkimaan.
























Kukkapenkin reunukset pitää vielä siistiä, joko kanttaamalla, kivillä tai uudella  kerroksella kuorikekatetta. Viime syksynä istuttamani tulpaanit ovat puhjenneet upeaan kukkaan, toisin kuin narsissit, joiden oli määrä reunustaa tulppaaneja. Edelliset tulppaanisipulit kävi myyrä syömässä ja kuulin puutarhurilta, että myyriä voi hämätä narsissisipuleiden avulla, sillä niistä myyrät eivät pidä. No ehkä sen takia ne ovatkin kadonneet ja tulppaanit säilyivät ?! Tiedä häntä.


Kuten huomaatte, kasvukausi on vasta aluillaan ja esimerkiksi riippahernepuussa on vasta pienet silmut alullaan. Kurjenmiekastakin myyrä soi juurakkoa ja se oli viime kesänä tosi pienikasvuinen. Tänä kesänä jo paljon isompi.


Kas onhan penkki vähän muuttunut. Tässä tilanne viisi vuotta sitten:




Tahdotteko nähdä lopuksi jotakin järkyttävää? Se on meidän aukirevitty takapiha. Syystä että sadevesijärjestelmä tukkeutui ja parhaillaan itse koitamme selvittää missä kohtaa tukos on. Seuraavaksi varmaan täytyy kutsua ammattimiehet apuun.  Enpä olisi arvannut että sadevesiputket kulkevat noin syvällä. Nyt vähän jännittää tuleeko tästä isompikin remontti...









Kompostointia ja laatikkoviljelyä

sunnuntai 3. toukokuuta 2020


Olenpa täpinöissäni, sillä minulla on uusi harrastus, oikeastaan kaksikin. Ensimmäinen on kompostointi. Tilasin Stockan Hulluilta Päiviltä Kekkilän 230 l kotikompostorin.  Kiinnostukseni kompostointia kohtaan heräsi vuokramökilläni sellaiseen tutustuessani. Tosi helppoa ja mitä parhainta kierrätystä! Kompostoriin voi heittää ruuantähteet, perunankuoret, suodatinpussit kahvinporoineen, teepussit, kuivuneet kukat, haravointijätteet, miltei kaiken paitsi kananmunan kuoria ja luita ei sinne suositella laitettavaksi. 

Kun kompostori oli saapunut, laitoin pohjalle ohjeen mukaan n 5 cm kerroksen kompostorikuiviketta, päälle vähän risuja ja sitten vaan kompostoitavaa kera kuivikkeen. Lisäksi tarvittiin hieman kompostivirkistettä, jotta saadaan hajoamisprosessi käyntiin. Sen huomaa siitä kun lämpötila kompostorissa alkaa nousta. 

Jo nyt voi todeta, että ruokajätettä syntyy yllättävän paljon, mikä puolestaan vähentää roskasäiliömme täyttymistä. Jossain vaiheessa pitäisi alkaa syntyä ravinteikasta multaa, jota voi sitten käyttää lannoitteena ja maanparannusaineena puutarhassa.











Ylläolevissa kuvissa näkyy mikä on toinen harrastukseni: laatikko- tai lavakaulusviljely. Tosin se on vielä kovin alkuvaiheessa :) Ostin Plantagenista neljä laatikkoa ja tarkoitus on aloittaa toukokuun aikana pienimuotoinen hyötypuutarha. Ihan tarkalleen en vielä tiedä mitä tulen kasvattamaan, ehkä papuja, kesäkurpitsaa, retiisejä ja yrttejä. Porkkanoille nuo eivät taida olla tarpeeksi syviä.

Ajattelin laittaa laatikoiden pohjille kasteltuja sanomalehtiä, niiden päälle risuja ja lopuksi kalkittua, lannoitettua multaa. Ostin myös kasvuharsoa hallavaaran vuoksi.

Katsotaan mitä tästä seuraa, laitan toki tännekin väliaikatietoa, niin pääsette seuraamaan miten kasvimaani menestyy. Tietoa saa paljon netistä, mutta luulen että yrittämällä ja erehtymällä oppii parhaiten!







Pinkit pihlajanmarjat ja muuta

lauantai 19. lokakuuta 2019


Aamu alkoi sateisena ja harmittelin että taisi juoksulenkki jäädä tekemättä. Päätin siitä huolimatta lähteä raikkaaseen, suht´lämpimään (10 C) ja hapekkaaseen ilmaan juoksemaan portaita muutaman kerran. Kuitenkin minun oli pakko palata samantien takaisin noutamaan kamera sattuessani vilkaisemaan pihlajapuumme marjoja, jotka olivat todella kauniita sadepisaroineen! Ja erikoisen värisiä - enpä ole aiemmin nähnyt tai ainakaan kiinnittänyt huomiota pinkkeihin pihjalanmarjoihin  Eivätkö ne yleensä ole oransseja?

































Sain kuin sainkin juostua kunnon lenkin ja jopa houkuteltua mieheni mukaan, jonka jälkeen lämmin sauna odotti. 

Illalla menimme tapaamaan Maha-ystäväämme ja hänen poikiaan, joista toinen oli ollut juuri umpisuolileikkauksessa. Pojat ovat olleet nyt täsmälleen kuukauden Suomessa. He opiskelevat ahkerasti suomenkieltä ja osaavat jo numerot, kellonajat, viikonpäivät ja kuukaudet. Meidän kaikkien piti lähteä tänään liikuntakeskukseen kiipeilemään, mutta suunnitelma siirtyi sattuneesta syystä. 

Mahalle kuuluu siis osittain hyvää saatuaan pojat Suomeen, mutta surullista on, että hänen tyttärensä on Syyriassa perheineen (mies ja kolme pientä tytärtä) kaupungissa, joka on 20 km Turkin rajalta eli juuri siellä missä soditaan. Vanhin pojista asuu perheineen edelleen Turkissa, mutta koska he ovat syyrialaisia kurdeja, on heidänkin elämänsä muuttunut siellä tukalammaksi.

Mutta elämä jatkuu ja niin kauan kuin sitä on - on toivoa!






Tyttöjen ilta ihanassa kodissa

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019


Takaisin kotikulmilla.

Olen pyhittänyt tämän viikon kotitöille. Ajattelin tehdä joka päivä pari projektia kuten eilen siivosin saunaosaston, tänään makkarin sekä terassin ja huomenna jatkan kenties olkkarin siivoamisella. On luksusta kun on kerrankin aikaa keskittyä tähän ns. pakkopullaan. Tai oikeastaan on ihan kiva herätä ajoissa, keittää pannullinen kahvia, laittaa tukka ponnarille ja ryhtyä toimeen. Ja onhan se mukavaa, kun tulee puhdasta jälkeä ja näkee kättensä työn välittömästi.

Onneksi loma ei ole kuitenkaan pelkkiä kotitöitä, vaan väliin mahtuu kivoja piristyksiä, kuten tänään sain kyläkutsun ystäväni kauniiseen kotiin. Hän asuu lähistöllä, joten samalla tuli tehtyä pieni pyörälenkki.

Otin kameran mukaan, sillä halusin ikuistaa tämän kodin, puutarhan ja tyttären pienen söpön leikkimökin.










Fairy - ruusuja






Lisää kuvateksti





























Ystäväni eli talon emäntä on loistava sisustaja! Joka puolelta löytyy kaunista katseenvangitsijaa. Sisustus on harmoninen ja rauhoittava. Väritys on vaaleaa beigeä ja valkoista. Paitsi sisustaja hän on myös taitava puutarhuri. Tämä pihamaa ei kalpene ns ammattipuutarhureiden suunnittelemien pihamaiden rinnalla.

Tyttärelle oli hankittu pieni suloinen leikkimökki Pohjanmaalta, ja se oli liinojen avulla siirretty kokonaisena Sipooseen. Ja ystäväni oli tietysti sisustanut senkin jokaisen pikkuprinsessan unelma leikkimökiksi.





Lekkimökin kattokruunu



Täällä voisi viihtyä isompikin tyttö