Tunnelmia Leviltä

Tervehdys Leviltä!

Lensimme tyttären kanssa tänne viime torstaina. Tarkoitus on olla (nyt kun tätä vapaa-aikaa meillä molemmilla on) Levin Igluilla ainakin syksyn ajan tarpeen mukaan auttelemassa kaikessa missä meitä tarvitaan.

Suomalaiset ovat yllättäneet meidät! Niin paljon on tullut varauksia ja kehuja meidän paikasta. Ja suomalaiset turistit ovat maailman parhaita! On ollut ilo palvella heitä; ihania, aitoja oman maan kansalaisia. Suomalaiset ovat rehellisiä, siistejä, mukavia ja ystävällisiä! 

Lapin maaruska/ruska on nyt kauneimmillaan. En ole aiemmin osunut Lappiin ruska-aikana, joten olen äärimmäisen kiitollinen, kun sain sen kokea tänä syksynä. Ilmat ovat olleet todella vaihtelevia, välillä sankka sumu, joka yht´äkkiä kirkastuu auringonpaisteeksi. Jopa revontulia on näkynyt!

Eilen aamuvarhaisella saapuessani työpaikalle oli ihan pakko ottaa kuvia, sillä näkymä oli henkeäsalpaavan taiteellinen.

Näinä muutamina päivinä on herännyt valtava kiitollisuus elämästä ja upeasta luonnosta.  Puhdas ilma, jota hengittää, aurinko, joka ei polta liikaa, vuodenajat, värit, eläimet, kaikki. Pitää oikein avata silmänsä ja pysähtyä huomaamaan luonnon kauneus ja moninaisuus, johon eivät ihmisen aikaansaannokset yllä. Iglutkin ovat vain pieni välikappale Luojan luonnosta nauttimiselle.

Thank you God <3

Pienellä vaivalla iso muutos - makuuhuoneen tapetointi

 Kun on pitkään harkinnut jotakin ja lopulta sen toteuttaa, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Meidän makuuhuoneessa on alusta lähtien ollut sama vaaleabeige tapetti ja usein pohdin, miltä näyttäisi, jos sängynpäätyseinä olisi erilainen. Tiedän toki, että ns tehosteseinät eivät ole muotia, saatika puolipaneeli, joka makkarissamme on myös sängynpäätyseinällä.

Aiemmin makuuhuonetta hieman stailattiin tummilla kattolistoilla ja uusilla verhoilla, mutta sen kummenpaa siellä ei ole tehty. Viime keväänä löysin K-raudasta tapetin, jonka ajattelin sopivan värimaailmaan: Boråsin Wonderland. Minulla oli mallikappalekin tuosta tapetista monta kuukautta kaapin nurkassa. Eilen viimein lähdimme tyttären kanssa Lanternan K-rautaan kyseistä tapettia noutamaan.

Kuinka ollakaan saavuimme kotiin aivan uuden tapetin kanssa, joka meistä molemmista näytti vieläkin sopivammalta: BN:n Panthera. Molemmat ovat tummanpuhuvia, vihertävänsävyisiä ja molemmissa liikutaan lintu/eläinmaailmoissa.

Tämä päivä meni tapetoinnissa. Valitsemamme tapetti on ns "non woven", eli sen voi kiinnittää suoraan seinälle, jossa on liima valmiina. Liiman telasimme vanhan tapetin päälle. Leikkasin lattialla vuodat sopivaan mittaan, koska ne oli helpompi kohdistaa jo siinä valmiiksi. Tapetoinnin lopuksi leikkasin tapettiveitsellä ylimääräiset tapetit pois. Mitään listoja tai sähköpistorasioita emme poistaneet, ainoastaan suojasimme maalarinteipillä listat. 

...ja tässä makuuhuone ennen

Remonttiin kului kolme tuntia, kaksi rullaa tapettia, liisterit sekä tapetointisetti, yhteensä n. 130 €. Tarkoitus on vielä maalata ruskeat seinäpaneelit tummanruskeaksi, mutta se jääköön seuraavaan kertaan.

Ilme muuttui hetkessä haluamaani tunnelmallisempaan suuntaan, eikä mieskään pahastunut nähdessään papukaijat makuuhuoneessamme. 

Uudet kuviot

Kysymys jonka tätä nykyä kuulen usein: "Miltä nyt tuntuu, kun et ole enää työelämässä?"

Hmmm, miltäkö tuntuu? Tuntuu että päivät vilistävät ohitse ja edelleen olen välillä juossut kilpaa kellon kanssa, jotta saan suoritettua tehtävät, jotka olen asettanut kulloisellekin päivälle. 

Mutta tämä on ihan itse aiheutettu vapaavalintainen positiivinen "ongelma".

Täytyy myöntää, että parasta tässä uudessa vaiheessa ovat aamut, jolloin ei ole kiire töihin. Kuulen kun miehen herätyskello pirahtaa ja hän hipsii ylös vuoteesta ja minä saan jäädä sängyn lämpöön ja nousta sitten kun huvittaa. Saan rauhassa juoda aamukahvia, lukea päivän lehteä, kuunnella radiota, katsella lintuja ikkunasta ja pikkuhiljaa virittäytyä päivän askareisiin.

Huomenna alkaa syyskuu ja se tuokin tullessaan aivan uutta, jotakin minkä koen haasteeksi ja itsensä likoonlaittamiseksi: Lähden Levin Igluille. Olenhan ollut siellä jo aiemminkin yhden talven, mutta nyt tulee olemaan hieman erilaista. Tällä kertaa olen lupautunut tekemään kaikkea missä on tarvetta.

Sain eilen hieman harjoitusta ystäväni syntymäpäiväjuhlissa, joissa toimin keittiön puolella. Halusin antaa ystävälleni syntymäpäivälahjaksi avun keittiössä, vaikka olin saanut kutsun vieraaksi. Mielestäni ystävät ovat sitä varten, että he auttavat hädässä. Tässä tapauksessa henkilö, jonka piti tulla auttamaan ei päässytkään viime hetkellä. 

Samalla mietin, että tämä taisi olla minun valmennusta tulevaan...

Uneton Levillä ja upeita tarjouksia lasi-iglussa

Syysloma tulossa? Tai haluat juhlistaa merkkipäivää? Ehkä viettää romanttisen viikonlopun rakkaimpasi kanssa? Tai vain rentoutua ja hemmotella itseäsi?

Vai kärsitkö ehkä unettomuudesta?

Tiedän että monelle on ollut taloudellinen mahdottomuus toteuttaa haavetta lasi-iglussa  yöpymiseen, mutta nyt haluamme panostaa suomalaisiin ja kotimaan matkailuun ja tämän vuoksi olemme laskeneet hintoja ja tehneet upeita tarjouksia kauniiseen Suomen lappiin syksyksi. Tarjouksia, joihin pääset tutustumaan

täältä

Meillä on tarjota kolmentasoisia lasi-igluja ja lisäksi Revontulitalohuoneisto, jossa on sauna/kylpyläosasto. Iglukylämme on rakentunut pikkuhiljaa ja tällä hetkellä voin sanoa, että se on jos ei Suomen tasokkain (vaikka on sitäkin omasta mielestä), niin ainakin upeimmalla sijainnilla oleva iglukylä!  

Levin Iglut on ollut todellinen elämyskohde niin suomalaisille, mutta etenkin ulkomaalaisille, joista monet ovat palanneet takaisin vuosi toisensa perään. Nähdä kirkasta taivasta, hengittää puhdasta ilmaa, ihailla luonnon värejä ja ennenkaikkea kokea se äärettömyyden tuntuu, joka levittäytyy eteen tunturille noustessa Utsuvaarassa, jossa iglukylä sijaitsee. 

Palaan vielä unettomuuteen, joka tahtoo olla harmillisen yleinen vaiva etenkin meille naisille, joille iän myötä levollisen unen puute saattaa muodostua todelliseksi ongelmaksi. Sen vuoksi olemme räätälöineet ainutlaatuisen viikonlopputapahtuman kaikille asiasta kärsiville tai kiinnostuneille:

UNETON LEVILLÄ (klik, muistat kenties sen kuuluisan leffan...?),

jossa on ammattivalmentaja Amy Skogberg mukana antamassa asiantuntevaa tietoa. Lisäksi yöpyminen iglussa pimenevässä syksyssä raikkaissa lakanoissa tarjoaa ainutlaatuisen unikokemuksen.

Mikäli kiinnostuit ja päätit tarttua mihin tahansa näistä upeista tarjouksista, niin ota yhteys joko suoraan Levin Igluille

Email sales@leviniglut.fi
puh. +358 50 313 5637

tai laita minulle viestiä!

Lisäksi voin vielä mainita, että tulen olemaan aika usein igluilla tulevana syksynä ja olisipa hauska tavata teitä ihan face-to-face. Haluan osaltani huolehtia että asiakkaat viihtyvät, ja meille kaikille on ylpeydenaihe, että voimme tarjota vieraillemme parasta! 

Purjehdus maallikon silmin

En tiennyt purjehduksesta ennakkoon juuri muuta kuin että purjeveneessä on purje ja tarvitaan tuulta, jotta pääsee eteenpäin. Lisäksi olen katsonut Robert Redfordin tähdittämän leffan All is lost, joka ei todellakaan anna purjehtimisesta parasta mahdollista kuvaa.

Näiden kahden päivän aikana, jotka saimme viettää siskon ja miehensä veneessä, oppi yllättävän paljon purjehduksen saloja; mm. navigointi, purjeenohjausköydet, köli, ruori, lepuuttajat ja jiippi (!)

Sisätilat veneessä ovat ahtaat, mutta jokainen senttimetri on tarkasti mietitty tavaroiden säilyttämistä ajatellen: pieniä kaappeja, hyllyjä ja lokeroita löytyy joka paikasta. Liikkeelle lähdettäessä joudutaan kaikki irtotavara lykkäämään näihin lokeroihin. Meidän veneessä oli kaksi pientä makuuhyttiä, oleskelutila, keittonurkkaus ja WC peseytymislavuaareineen. Suurimman osan ajasta vietimme kannella.

 Kun moottori on sammutettu, laskeutuu luonnonhiljaisuus, jossa kuuluu vain tuulen kohina ja aaltojen loiske. Saimme purjehtia aika kovassa myötätuulessa, noin 11 m/s vauhtimme ollessa jopa 7 solmua. Tuossa vauhdissa alkoi meno jo tuntua. Erityisesti sai varoa jiippejä eli kun puomi heilahtaa toiselle puolelle hallitsemattomasti. Välillä vene kallistui toiselle kyljelle ja siinä oli pakko luottaa, että köli pitää veneen pystyssä pinnalla. Paitsi rantautuminen, haasteellista saattaa olla veneeseen nousu ja sieltä laiturille pääseminen. Tasapaino kehittyy kapealla kannella kävellessä veneen hieman keinahdellessa.

Venesatamissa pääsi ihailemaan toisia veneitä ja raitapaitaisia ruskettuneita naisia ja parrakkaita miehiä. Mikäli pääsen vielä uudestaan purjehtimaan, ne raitapaidat on kyllä ihan must :)