Blogissani on ollut hiljaista.
Aiheet ovat loppuneet.
Tuntuu, etteivät pinnalliset aiheet yksinkertaisesti inspiroi - tällä hetkellä...
Tänään silmiini osui teksti, joka on P. Franciskus Assisilaisen rukous:
"Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale:
niin että sinne,
missä on vihaa, toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamuksen,
missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.
Niin, että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankakkiseen Elämään."
Jatkan kyllä blogini kirjoittamista, kun minusta alkaa taas tuntua siltä.
Lueskelen toki teidän blogejanne, erityisesti minua on lohduttanut Marian filosofia :)
Mukavaa joulun odotusta, lepoa ja rauhaa!